Kehittyikö ihminen apinasta vai ei? Kansanedustajat vastaavat

Luomisopilla, henkiolennoilla ja vaihtoehtohoidoilla on paikka suomalaisten uskomusmaailmassa. Kysyimme asiasta myös kansanedustajilta, joista joku jopa kyseenalaisti evoluutioteorian.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Luomisopilla, henkiolennoilla ja vaihtoehtohoidoilla on paikka suomalaisten uskomusmaailmassa. Kysyimme asiasta myös kansanedustajilta, joista joku jopa kyseenalaisti evoluutioteorian.
(Päivitetty: )
Teksti:
Lauri Seppälä

Mihin ulottuu kansanedustajan usko?

Hahmottaaksemme heidän uskomusmaailmaansa esitimme kolme kysymystä, jotka koskivat evoluutiota ja luomisoppia, enkeleitä ja muita henkiolentoja sekä vaihtoehtohoitoja.

Arka aihe? Ehkä, sillä vastauksia tuli muistutuksista huolimatta vain 23. Kristillisdemokraateista kukaan ei vastannut kyselyyn.

Käsitykset kaiken olevaisen synnystä eivät noudata oikeisto–vasemmisto- tai puoluerajoja. Jos eduskunta äänestäisi maailman syntymekanismista, eduskuntaryhmät todennäköisesti vapauttaisivat jäsenensä ryhmäkurista samalla tavalla kuin äänestettäessä abortti- tai alkoholiasioista.

Eri asia sitten on, miksi eduskunta moiseen kysymykseen ylipäätään ottaisi kantaa.

Seuran kyselyn vastaajista suurin osa suhtautui vaihtoehtohoitoihin hyvin myönteisesti, mutta myös luomisoppi ja enkelit kuuluvat joidenkin kansanedustajien uskomusmaailmaan.

”Kouluopetus kärsii”

Perussuomalaisten Mika Niikon mukaan evoluutio ei selitä maailman syntyä ja se on teoria siinä kuin luomisoppikin.

”Molempiin teorioihin vaaditaan uskoa, sillä tiede ei kykene tyhjentävästi selittämään kumpaakaan. Tyhjästä ei synny täyttä eikä epäjärjestyksestä järjestystä, vaikka odottaisi miljardeja vuosia”, Niikko toteaa.

”Uskoni riittää Raamatun ilmoitukseen maailman synnystä, eli luomisoppiin. Uskoni ei riitä evoluutioteoriaan, jonka päämäärä on uskoa ihmisen kehittyneen kalasta ja maailmamme tyhjästä.”

Niikon mukaan koulukirjat sisältävät paljon asiavirheitä jopa evoluutiotutkijoiden itsensä mielestä.

”Maailman synty evoluution kautta on teoria, joka ei perustu empiriaan (kokemusperäiseen tietoon). Kouluopetuksen uskottavuus kärsii siitä, että opetamme lapsille faktana asioita, jotka eivät perustu tieteelliseen metodiin.”

Ritva ”Kike” Elomaa (ps) on vastaajista lähinnä Niikon linjaa:

”On hyvä esittää eri näkökulmia maailman synnystä ja kehityksestä myös koulussa. Kuitenkin uskontotunnilla pitäisin kiinni siitä, että Jumala loi maan ja niin edelleen. Sitä ei ole pystytty kumoamaan.”

Luomisoppi ahtaalla

Niikko ja Elomaa jäävät kuitenkin yksin jopa omiensa joukossa. Muut kyselyyn vastanneet neljä perussuomalaista pitävät luomisoppia puhtaana uskon asiana.

”Uskon evoluutioteoriaan. Kreationismi on puhdasta näennäistiedettä, eikä sitä voi ottaa tieteellisesti vakavasti. Luomisoppia ei voi missään nimessä opettaa evoluutioteorian sijaan tai sen rinnalla Suomen kouluissa”, vastasi Olli Immonen (ps).

Myös muiden puolueiden vastaajat ovat sitä mieltä, että evoluutioteoria perustuu tieteeseen ja luomisoppi kuuluu uskontoon.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz toteaa yks kantaan uskovansa evoluutioteoriaan. Vihreiden Jyrki Kasvin mukaan kysymys siitä, uskooko evoluutioon on suorastaan mieletön.

Kasvi kuitenkin näkee, että Raamatun luomiskertomus vastaa hämmentävän hyvin tiedeyhteisössä nykyisin vallitsevaa käsitystä maailmankaikkeuden ja elämän synnystä sekä sen kehityksestä.

”Se vaan on kerrottu pronssikautisella käsitteistöllä ajan viitekehyksessä. Ei kai paatuneinkaan kreationisti (luomisopin kannattaja) kuvittele Jumalansa päivien olevan ihmisten päiviä?” Kasvi toteaa.

Myös Anna Kontula (vas) muistuttaa, että tieteellinen tieto nojaa tiettyihin lähtöoletuksiin.

”Tieteellinen tieto ei ole siis ’totta’ siinä mielessä, että sen vastakohta olisi epätosi” – tieteellinen tieto on parhailla saatavillamme olevilla metodeilla tuotettua informaatiota tietyistä aiheista.”

Häveliästä vai kiusallista

Julkinen vastaaminen omaa maailmankatsomuksen ydintä koskevaan käsitykseen voi olla kiusallista kenelle tahansa.

Poliitikolle se on astetta vaikeampaa. Hän joutuu pohtimaan, mitä hän voittaa tunnustautumalla evoluution tai luomisopin kannattajaksi. Riski hukata varmoja ääniä marginaalisella aiheella on ilmeinen.

Kansanedustaja, siviilissä uskonnon aineenopettaja ja erityisopettaja Laura Huhtasaari (ps) sai aikaan viime syksynä myrskyn vesilasiin, eli sosiaaliseen mediaan, kieltämällä evoluutioteorian: ihminen ei polveudu puoliapinasta.

Seuran nyt tekemään kyselyyn Huhtasaari jätti vastaamatta.

Kysymys enkeleihin uskomisesta saa Huhtasaaren puoluetoverin Jani Mäkelän sanomaan suoraan, ettei halua avata näkemystään.

”En mielelläni profiloidu politiikassa uskonnollisuuden kautta ja vastustan poliittisten päätösten tekemistä uskonnolliselta pohjalta. Arvojensa pohjaltahan jokainen tekee päätöksiä, mutta tämä on eri asia. Pidän henkilökohtaiset uskonnolliset näkemykset omana tietonani.”

Silmiinpistävää on myös keskustapuolueen kansanedustajien vähäinen into kertoa kantaansa maailman syntyyn. 49 kansanedustajasta vain Mikko Kärnä paljastaa kantansa.

”Niin sanottua luomisoppia, kreationismia, vastustan jyrkästi. Kyseessä on pseudotiede, jota ei tule opettaa evoluutioteorian sijaan tai edes rinnalla missään muodossa.”

”Ei muodostu tyhjästä”

Myös kristillisdemokraattien vastaukset loistivat poissaolollaan.

Mutta jotakin kristillisdemokraattisten poliitikkojen näkemyksistä tiedetään jo entuudestaan. Esimerkiksi puheenjohtaja Sari Essayah kertoi Suomen Kuvalehden haastattelussa viime syksynä, ettei hän usko evoluutioon.

”Enhän minä voi samanaikaisesti uskoa siihen, että Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä, ja siihen, että kaikki on lähtenyt tyhjästä muodostumaan”, Essayah kertoo.

Vapaa-ajattelijat ry:n vuonna 2011 toteuttamassa vaalikyselyssä selvisi, että vastanneista 71:stä kristisllisdemokraattien ehdokkaasta 70 prosenttia toivoi luomisoppia kouluihin.

Seuraavaksi eniten tätä kannatti Keskustan ehdokkaat (38 prosenttia). Keskustalta vastaajia oli tosin vain 21.

Poliittisena puolueena kristillisdemokraateilla ei ole vaatimusta luomisopista, ilmoittaa kuitenkin puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

”Enkelit ovat aivojen harha”

Kukaan vastanneista kansanedustajista ei kertonut, että hänellä olisi omakohtaisia kokemuksia enkeleistä tai muista henkiolennoista.

Henkiolentojen läsnäolon kannalta suopeammassa sarjassa on perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa.

”Uskon, että jotain on myös kuoleman jälkeen. Niin monelle on tapahtunut erikoisia tapahtumia rakkaan ihmisen poismenon jälkeen. Ehkä ne ovat enkeleitä”, Elomaa pohtii.

Suurin osa vastanneista ei kuitenkaan usko erilaisten henkiolentojen olemassaoloon.

”Enkeleitä ei ole olemassa. Ihmisaivot tuottavat monenlaisia harhoja”, toteaa ykskantaan Pertti Salolainen (kok).

”Mikä on vaihtoehtoista?”

Vaihtoehtohoidot ovatkin sitten toinen juttu – ja selvästi helpompi asia monelle. Vain kuusi vastaajaa ilmoitti, ettei usko ollenkaan vaihtoehtohoitojen tehoon. Heistä yksi on Kari Uotila (vas): ”En usko (että vaihtoehtoinen lääketiede voi parantaa ihmisiä), mutta se voi hyvinkin antaa ihmiselle tunteen auttavasta vaikutuksesta.”

Moni kansanedustaja kommentoi vaihtoehtohoidoista positiivisesti – joskin moni samalla korosti, että ei ole helppoa hahmottaa, mikä loppuen lopuksi on vaihtoehtoista.

”Mitähän kaikkea luetaan vaihtoehtohoitoihin? Akupunktiota olen kokeillut, hyvin tuloksin, samoin kiinalaista Gua Sha -hoitoa, joka käsittelee samoja pisteitä kuin akupunktio”, vihreiden Satu Hassi kertoo.

”Homeopatiaakin olen kokeillut. Joissakin asioissa se on auttanut, joissakin ei. Jos paraneminen on johtunut placebo-ilmiöstä, minulle se on täysin ok. Hoitohan on joka tapauksessa vaaraton – ainakin silloin, kun kokeilee homeopatiaa muiden kuin vakavien oireiden hoitoon.”

Sdp:n Tarja Filatov kertoo päässeensä kolmiolääkekierteestä eroon sen jälkeen, kun hänen ystävänsä oli pakottanut hänet kiropraktikolle. Filatov oli satuttanut selkänsä pudottuaan kaivoon.

”Jos uskoisin ihmeparantumisiin, tuo kiropraktikkotapaaminen ja naksuttelu olisi ollut sellainen, mutta kiropraktiikka kai nykyisin on jo lähes virallista lääketiedettä.”

Homeopatiasta Filatov arvioi, että se on arkikielellä lähellä ”siedätyshoitoa”, jossa kehon oma immuunimekanismi alkaa toimia lääkkeenä.

”Uskon, että tämä joissain tilanteissa voi toimia. Ylipäätään lääketieteessä on vanhoja perinteisiä hoitoja, joita ei ole ehkä tutkittu riittävästi. Olisin niiden suhteen kuitenkin suhteellisen varovainen.”

Kokoomuksen Pertti Salolaisen mukaan vaihtoehtoinen lääketiede on otettava vakavasti varsinkin silloin, kun se hyödyntää luonnontuotteita. Samoilla linjoilla on Vasemmistoliiton Jari Myllykoski.

”Esimerkiksi piharatamosta saa apua, jos metallinpala on joutunut ihon alle. Kaikki vaihtoehtoisena lääketieteenä kaupattu ei kuitenkaan ole hyödyllistä, vaan vaatii arvostelukykyä erottaa hyödylliset hoitomenetelmät humpuukista”, Myllykoski toteaa.

Vyöhyketerapia ja kalevalainen jäsenkorjaus tuovat Myllykosken mukaan apua ihmisten vaivoihin. Kalevalainen jäsenkorjaus on satoja vuosia vanha kansanparannusmuoto, jossa tarkastellaan ihmisen yleistä olemusta, ryhtiä ja liikkumista.

Kansanedustajille esitetyt kysymykset

1 Uskotteko evoluutioteoriaan ja mikä on näkemyksenne luomisopista? Tulisiko luomisoppia opettaa koulussa evoluutioteorian sijaan tai sen rinnalla?

2 Uskotteko, että enkelit ja/tai muut henkimaailman olennot vaikuttavat suoraan ihmisten elämään esimerkiksi suojelemalla tai pelastamalla ihmisiä? Millaisia mahdollisia omakohtaisia kokemuksia teillä on enkeleistä ja/tai muista henkimaailman olennoista?

3 Uskotteko, että niin kutsuttu vaihtoehtoinen lääketiede voi parantaa ihmisiä? Millaisia vaihtoehtoisia lääkintämuotoja olette itse hyödyntänyt ja kuinka tuloksekkaasti?

Kysymyksiin vastasi yhteensä 23 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta: Vasemmistoliitosta, vihreistä, sdp:stä, kokoomuksesta, keskustasta ja perussuomalaisista. Printtilehdessä (Seura 20/16) tässä kohtaa luku oli väärin 26 – vastaajia oli 23 kuten tässä sanotaan.

X