Jämijärven metsäsissin asunnossa ei näy naisen kädenjälki

KOLEA KEVÄTTUULI lyö luihin ja ytimiin. Vilusta tärisevä mustarastas kaapii lämpimikseen ruokintapöntön alta jäätyneitä jyviä.

Tiukassa tuntuu toimeentulo olevan vaaleihin valmistautuvassa tasavallassa.

VÄKISINKIN Koikkalaisen mieleen nousee Jämijärven kunta Satakunnan ja Pirkanmaan rajamailla. Siellä asustelee Vihun kylässä vuonna 1956 syntynyt Rainer Rajakallio. Hänen edesottamuksiaan on Aamulehti seurannut talven mittaan.

Rainer ei ole varsinainen peräkammarin poika, mutta liioiteltua ei ole sanoa, että ainakin hän on oman tiensä kulkija.

BOOTSEJA RAINER ei käytä, mutta menossa on syksystä saakka ollut yhden miehen kokeilu. Biologin koulutuksen saanut yrittäjä Rainer haluaa selvittää omakohtaisesti, kuinka vähällä ihminen tulee toimeen.

RAINERIN ISÄLTÄÄN perimä torppa ei ole Kaisa Liski -tasoa. Sähköä ei tule, ja vesikin on kannettava lähteestä. Vanhaa kaivoa ei voi käyttää, sinne valuu pintavettä.

Hutera mökki on pidetty jotenkin asuttavana kaasulämmittimellä; hellana on ollut pesukoneen rungon sisään rakennettu tulisija. Pesuvetensä Rainer on sulatellut lumesta.

LEUTO TALVI oli helpotus, mutta yksinäisyys pukkasi päälle. Alkuun seurana olleelle 12-vuotiaalle Mökö-koiralle riitti. Se oli pakko lähettää vaimon luokse Itä-Suomeen.

Pahinta oli pimeys. Talvipäivät olivat lyhyitä ja vähä valo kortilla, kun kymmenen neliön asuinhuoneen ainoa ikkunakin piti peittää kylmimmiksi kuukausiksi.

VIHUN METSÄSISSI on elellyt lähinnä lettuja syömällä. Hän pyrkii luontaistalouteen, mutta kaupassa on pakko käydä. Lintuja ilokseen syöttävä erakko arvioi, että saavutettavissa on ainakin 70 prosentin omavaraisuus.

Kevät saa ja pimeys helpottaa. Kesällä Rainer Rajakallio aikoo hankkia torppaansa puulämmityksen ja tehdä muitakin elinoloja kohentavia parannuksia. Hän on myös valintansa tehnyt: projekti jatkuu. Selviytymistaistelussa on elämän laatua, se kestää maailman tappiin.

MISTÄ NÄITÄ rainereita Suomessa riittää? Rajakalliokin vaikuttaa elämäänsä tyytyväisyydeltä mieheltä taloudessa, jossa ei naisen käsi näy. Elo on ulkoisesta ankeudesta huolimatta ihmisarvoista ja täydellä järjellä valittu vaihtoehto.

VAIKEA ON Rainerilta enää mitään pois napsaista, mutta jotain Alexander, Juha ja Antti varmaan keksisivät. Kovin seikkaperäisesti eivät kärkipoliitikot ole vaalien jälkeisiä leikkauksia ja säästöjä kuitenkaan eritelleet.

Valtion velka kasvaa miljardeilla. Mitä otetaan ja keneltä? Lähteekö Rainerilta aggregaatti, jolla hän lataa tietokoneensa ja kännykkänsä?

KUKAAN EI OLE niin viisas kuin Koikkalaisen kaveri Jappi, kaiken nähnyt käytettyjen autojen kauppias: yksi liikkuva euro on hänen mukaansa parempi kuin seisova kymppi.

Aurinkoisessa Kreikassa saneerattiin ministeriötä. Liikkuva euro otettiin parista sadasta pihalle laitetusta pienipalkkaisesta siivoojasta.

ISOMMAT viskaalit olivat tyytyväisiä. Säästöä syntyi sovitusti.

Taloon jäi seisomaan kymmenen hyväpalkkaista osastopäällikköä.

KAI MUISTIT toukotyöt? Jos et, niin unohda koko juttu.

Rairuoho olisi jo pitänyt laittaa maahan.

Muutoin Koikkalainen on sitä mieltä, että pärjätään sitä pienemmälläkin pöhinällä. Jo riitti.