Kruununprinssi Haakonin suosiossa säröjä: laitonta asuntovuokrausta ja ökylomailua

Suomessa juuri vierailleen Norjan kruununprinssi Haakonin puhtoiseen julkisuuskuvaan on viime aikoina tullut pieniä säröjä

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Haakon ja Mette-Maarit ovat kohdanneet viime aikoina kritiikkiä, mutta nauttivat silti kansan enemmistön suosiota.

Suomessa juuri vierailleen Norjan kruununprinssi Haakonin puhtoiseen julkisuuskuvaan on viime aikoina tullut pieniä säröjä
Teksti:
Anneli Juutilainen

Norjan kruununprinssi Haakon oli tällä viikolla Suomessa teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin vieraana. Hän avasi Nordic Showcase -esityksen, jossa esiteltiin pohjoismaisia lupaavia teknologiayrityksiä. Lisäksi hän keskusteli lavalla arvokkuuden kulttuurista yhdessä filosofi Pekka Himasen kanssa.

Himanen ja kruununprinssi Haakon ovat jo vanhoja tuttuja, sillä vuonna 2006 he perustivat yhdessä ystävänsä John Hope Bryantin kanssa Global Dignity -järjestön.

Organisaation tehtävänä on ihmisarvoisen elämän edistäminen. Lisäksi se järjestää tapahtumia lapsille ja nuorille ympäri maailman.

Haakon kutsuttiin Slushiin juuri Global Dignityn 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Hän osallistui tapahtumaan ensimmäistä kertaa.

Myös viime vuonna tapahtumassa oli kuninkaallinen edustus, kun vieraana oli Ruotsin prinssi Daniel.

Laitonta vuokrausta

Suomessa Haakon hurmasi sympaattisuudellaan, mutta kotimaassaan hän on joutunut viime aikoina ajoittain ikävään valoon.

Aiemmin syksyllä Haakon joutui selittelemään puuhiaan, kun kävi ilmi, että hän oli vuokrannut omistamiaan asuntoja laittomasti. Kyseessä oli viisi asuntoa, jotka sijaitsevat Askerin kunnassa Haakonin kartanon mailla. Asunnoissa ei ollut tehty vaadittavia lopputarkastuksia, ja rakennus- sekä kaavoitusluvissa oli puutteita.

Haakon kiiruhti heti pahoittelemaan erhettään ja vakuutti hoitavansa pikimmiten lupa-asiat kuntoon viranomaisten kanssa. Norjalaislehti Dagbladet uutisoi tuolloin, että kartanon huoltokustannukset olisi maksettu hovin budjetista, mutta Haakon ei olisi palauttanut vuokratulojaan hoville.

Viime vuonna norjalaiset puolestaan närkästyivät siitä, että Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit lomailivat useamman päivän Mia Elise -ökyjahdilla, jonka viikkovuokra oli miltei 220 000 euroa.

Haakon selitti perheen veneilleen ystävänsä kutsumina ja vakuutti, ettei siihen liittynyt mitään erikoista. Kritiikkiä herätti kuitenkin se, että hovi ei koskaan paljastanut, mikä taho maksoi luksusloman – pariskunnan salaperäinen ystävä vai hovi budjetistaan.

Episodi kirvoitti puheita korruptiosta ja vaatimuksia siitä, että hovin talouden pitäisi olla läpinäkyvämpää ja julkisempaa.

Ympäristöaktiivit puolestaan sisuuntuivat siitä, että jahti kuluttaa valtavat määrät polttoainetta, ja sen käyttö oli räikeässä ristiriidassa ekologisia arvoja puolustavan prinssin periaatteiden kanssa.

Suosio heittelee

Kohujen seurauksena Haakonin ja Mette-Maritin kansansuosio on viime aikoina joutunut koetukselle, ainakin verrattuna takavuosien huumaan.

Mette-Maritin suosio koki kolhun vuonna 2012. Kruununprinsessa matkusti Intiaan hoitamaan muutamaksi päiväksi vastasyntyneitä kaksosia, jotka hänen norjalaiset ystävänsä olivat hankkineet sijaisäidin avulla.

Mette-Marit hoiti vauvoja miesparin taistellessa viisumiongelmien kanssa. Lopulta perhe pääsi kotimatkalle Norjaan.

Mette-Maritin tarkoitus oli hyvä, mutta koska sijaissynnyttäminen on Norjassa kiellettyä, tekoa pidettiin kruununprinsessalle epäsopivana.

Toisaalta tavallisuus ja maanläheisyys ovat olleet Haakonin ja Mette-Maritin valtteja. He ovat helposti lähestyttäviä ja sydämellisiä ihmisiä, ja osoittavat tunteitaan avoimesti.

Osoituksena tästä pidetään muun muassa sitä, että Mette-Marit itki avoimesti Utøyan joukkosurman muistotilaisuudessa vuonna 2011. Hän menetti iskussa veljensä eikä pelännyt näyttää tuskaansa kansan edessä.

Kohuhäistä 15 vuotta

Elokuussa tuli kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Haakon ja Mette-Marit menivät naimisiin Oslon tuomiokirkossa.

Hääpäivää ei juhlistettu virallisin juhlamenoin, mutta Norjan hovin kalenteriin kristallihäiden kohdalle oli merkitty ”privat” eli yksityinen.

Pariskunnan rakkaustarina on vertaansa vailla. Kun Haakon kohtasi Mette-Maritin, tämä oli norjalainen yksinhuoltajaäiti. Heillä oli paljon yhteisiä tuttuja, ja he olivat törmänneet toisiinsa jo pari vuotta aiemmin, kunnes rakkaus leimahti kunnolla vuonna 1999 Quart-rockfestivaaleilla.

Tuolloin Mette-Marit päätti kokeilla onneaan ja ryhtyi flirttailemaan komealle nuorelle prinssille. Hänen suureksi yllätyksekseen Haakon vastasi samalla mitalla takaisin, ja pari ryhtyi pian tapailemaan. Mette-Maritin avioliiton ulkopuolella syntynyt Marius-poika oli tuolloin 2-vuotias.

Vuoden seurusteltuaan Mette-Marit ja Haakon kihlautuivat joulukuun alussa vuonna 2000. Kihlauksen myötä Mette-Maritista alettiin kouluttaa kuninkaallista.

Suhde aiheutti Norjassa kohun ja valtavasti paheksuntaa. Aviottoman lapsen lisäksi Mariuksen isä oli tuomittu 1990-luvun alussa huumausainerikoksesta. Mette-Marit oli liikkunut huumepiireissä ja bilettänyt reippaasti.

Mette-Maritin isä Sven O. Høiby puolestaan kohautti vuosi häiden jälkeen tytärtään käsittelevällä paljastuskirjalla, jossa isä väitti Mette-Maritin käyttäneen nuorempana marihuanaa ja ekstaasia.

Onnellinen liitto

Mette-Maritia ei pidetty aluksi lainkaan soveliaana puolisona kruununprinssille. Närää norjalaisissa herätti myös se, että Haakon ja Mette-Marit asuivat yhdessä ennen avioliittoa.

Pian Mette-Marit kuitenkin voitti kansan hyväksynnän luonnollisuudellaan. Ennen häitä hän puhui julkisessa televisiolähetyksessä menneisyydestään eikä piilotellut taustaansa. Rehellisyydellä hän sai kansan tuen puolelleen.

Asiaa edesauttoi myös se, että kansan rakastama kuningatar Sonja puolusti poikansa valintaa ja tuki Mette-Maritia. Sonja osaisi samaistua tulevaan miniäänsä, sillä hän ja kuningas Harald joutuivat aikoinaan odottamaan yhdeksän vuotta ennen kuin saivat siunauksen liitolleen.

Haakonin ja Mette-Maritin avioliiton uskotaan olevan yhä äärimmäisen onnellinen. Pari edustaa mielellään yhdessä herttaisissa tunnelmissa, eikä kumpikaan epäröi osoittaa hellyyttä pitämällä toista kädestä kiinni. Yhteisillä reissuilla ja valtiovierailuilla pari on nähty ottamassa kännyköillään selfieitä, jossa he poseeraavat poski poskea vasten.

Lapsiperheen arkea

Vaikka Haakon ja Mette-Marit välillä hieman möhlivätkin, heidän suloiset lapsensa pitävät huolen siitä, että kansa rakastaa kuninkaallista perhettä.

Pariskunta on pitänyt tärkeänä, että he voivat tarjota lapsilleen mahdollisimman tavallisen lapsuuden. Perheen esikoisesta, tammikuussa 13 vuotta täyttävästä prinsessa Ingrid Alexandrasta, tulee jonakin päivänä isänsä jälkeen maan kuningatar.

Pikkuveli Sverre Magnus täyttää pian 11 vuotta. Vaikka Mette-Maritin poika, jo 19-vuotias Marius, ei olekaan biologiselta perimältään siniverinen, hovi muistaa aina mainita hänet osana kuninkaallista perhettä.

Prinsessa Ingrid Alexandrasta on kasvamassa varsinainen kaunotar. Hän muistuttaa kovasti ulkonäöltään vanhempiaan, erityisesti äitiään.

Ingrid Alexandra käy yksityistä Oslon kansainvälistä koulua, missä suurin osa opiskelusta tapahtuu englannin kielellä. Sverre Magnuksen opinahjo on puolestaan Montessori-koulu Oslossa. Kouluissa molempia lapsia kohdellaan kuin ketä tahansa oppilasta.

Kritiikkiä tosin herätti muutama vuosi sitten, kun kruununprinssipari päätti siirtää lapsensa julkisista kouluista yksityisiin opinahjoihin. Kärkäskielisimmät pohtivat, eikö tavallinen koulu kelvannut kuninkaallisille pilteille.

Mette-Marit ja Haakon perustelivat päätöstään sillä, että tulevana kuningattarena kansainvälinen oppimisympäristö olisi Ingrid Alexandralle ensiarvoisen tärkeä.

Ei vallanvaihtoa

Norjassa on käyty väittelyä kuningashuoneen tarpeellisuudesta. Pieni vähemmistö ehdottelee tasaisin väliajoin Norjan muuttamista tasavallaksi, sillä monarkiaa pidetään jäännöksenä menneisyydestä. Enemmistö kansasta haluaa kuitenkin säilyttää maan monarkiana.

Norjan hovin suosituin jäsen on kiistatta kuningas Harald ja hänen puolisonsa kuningatar Sonja. Harald on siirtänyt jo paljon edustustehtäviä pojalleen mutta on vakuuttanut, ettei aio luopua kruunusta elinaikanaan tämän hyväksi.

Norjalaisten silmissä Haakonilla onkin suuret saappaat täytettävänään sitten, kun tulee hänen aikansa nousta valtaistuimelle.

X