UKK:n pojanpoika Timo Kekkonen arvioi Maarit Tyrkön kirjaa: ”Olisi voinut jäädä kirjoittamatta”

Urho Kekkosen pojanpoika ei ole aiemmin kommentoinut kirjaa, mutta tekee sen nyt.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Maarit Tyrkkö haastatteli Urho Kaleva Kekkosta Meilahden sairaalassa.

Urho Kekkosen pojanpoika ei ole aiemmin kommentoinut kirjaa, mutta tekee sen nyt.
Teksti:
Sisko Savonlahti

Maarit Tyrkön kirja Presidentti ja toimittaja (WSOY) ilmestyi viime viikolla. Se kertoo ajasta, jolloin nuori toimittaja Tyrkkö oli presidentti Urho Kaleva Kekkosen läheinen ystävä. Kirjan alkusivuilla Tyrkkö tekee selväksi, että Presidentti ja toimittaja kertoo Urho Kekkosesta yksityishenkilönä.

Urho Kekkosen pojanpoika Timo Kekkonen ei ole aiemmin kommentoinut kirjaa, mutta tekee sen nyt.

Timo Kekkonen sanoo, ettei hänellä ole ”sinänsä” mitään sitä vastaan, että hänen isoisänsä henkilökohtaisesta elämästä kirjoitetaan. Ongelmallista on hänen mukaansa enemmänkin se, että kirja on yhden ihmisen yksipuolinen näkemys Urho Kekkosesta.

”Siinä ei esiinny muita näkemyksiä”, Timo Kekkonen täsmentää.

Lippusten ja lappusten varassa?

Maarit Tyrkön kirjan tiedot perustuvat hänen omiin muistiinpanoihinsa, pitämiinsä puhelinpäiväkirjoihin, nauhoittamiinsa haastatteluihin, presidentiltä saamaansa ”ainutlaatuiseen materiaaliin” ja heidän tapaamisiinsa vuosina 1976-1981. Urho Kekkonen kuoli vuonna 1986.

”Totta kai olen tottunut siihen, että (Urho Kekkosesta) kirjoitellaan, mutta tämän tyyppinen kirjoittelu olisi voinut jäädä kirjoittamatta. Jos joku julkaisisi minun lähettämiäni lippusia ja lappusia, olisin närkästynyt”, sanoo Timo Kekkonen.

”Mutta jos olisin närkästynyt isoisäni puolesta joka kerta kun siihen olisi mielestäni ollut aihetta, niin eihän minulla olisi paljon muuta tekemistä ollutkaan viimeisen 30 vuoden aikana.”

Timo Kekkonen ei epäile sitä, etteikö hänen isoisänsä olisi toivonut Maarit Tyrkön kirjoittavan heidän tarinansa.

”Se on hänen näkemyksensä ja voi pitää paikkansa”, Kekkonen sanoo.

”Mutta se, pitikö se kirjoittaa näin, on toinen kysymys.”

Henkilökuvan käsite uusiksi?

Myös se, että Tyrkön kirjan on sanottu piirtävän henkilökuvan Urho Kekkosesta, ihmetyttää Timo Kekkosta.

”Henkilö, joka eli 86 vuotta… ja henkilökuva piirretään sen tuntemuksen perusteella, mitä henkilö on ollut 76-81 -vuotiaana. Siinä voi lyhyelläkin matematiikalla laskea, montako prosenttia se on hänen elämästään.”

”Onko se oikea henkilökuva?” Kekkonen kysyy ja lisää, että Tyrkön kirjassakin tulee esille, ettei hänen isoisänsä ollut enää Tyrkön dokumentoimina aikoina ”ihan terävimmillään”.

Timo Kekkosen mielestä Maarit Tyrkkö olisi voinut käyttää enemmän harkintaa myös kirjoittaessaan Anita Hallamasta, jolla oli suhde Kekkoseen. Hallama kuoli vuonna 2008.

”En näe mitään syytä, miksi Hallamaa tuotiin niin paljon esille. Tyrkkö olisi voinut harkita tätä asiaa myös Anita Hallaman perillisten näkökulmasta.”

”Pysäyttävä teos”

Poliitikko Jarmo Korhonen toimi Keskustan puoluesihteerinä vuosina 2006-2010. Viime vuonna hän julkaisi kirjan Valtataistelu. Sitä kirjoittaessaan hän kävi läpi Kekkosen historiaa.

”Maarit Tyrkön rooli oli yllättävän pieni Kekkosen päiväkirjassa”, Korhonen sanoo.

”Kyseessä oli ilmeisesti platoninen nuoren naisen ja vanhan miehen suhde.”

Korhonen sanoo Anita Hallaman kohtalon olevan Tyrkön kirjan perusteella kohtalaisen raju.

”En usko, että hänen perikuntansa olisi halunnut tietää kaikkia siihen liittyviä yksityiskohtia noin tarkkaan. ”

Korhonen summaa Presidentti ja toimittaja -kirjan olevan ”pysäyttävä teos”.

Myös Urho Kekkosen arkiston arkistonjohtaja Pekka Lähteenkorva iloitsee siitä, että Maarit Tyrkkö kirjoitti kirjansa.

”Hänen näkemyksensä Urho Kekkosesta on ainutlaatuinen. Kirjassa Kekkonen esiintyy nimenomaan ihmisenä.”

Tyrkön ja muun ystäväpiirinsä seurassa UKK:n ei tarvinnut olla ”maan isä”, Lähteenkorva sanoo.

”Tutkijoille Tyrkön arkisto tulee olemaan aarrearkku!”

”Urotyö vertaansa vailla”

Iltapäivälehdet uutisoivat Presidentti ja toimittaja -kirjasta näyttävästi. Iltalehden toimitussihteeri Mikko Virta kirjoitti Tyrkön kirjan olevan ”kansainvälisestikin harvinainen kurkistusikkuna neljännesvuosisadan vallassa olleen, liki yksinvaltaisen valtionpäämiehen henkilökohtaiseen elämään”. Virta jatkoi:

”Siinä missä Juhani Suomen massiivisesta kekkostuotannosta saa yksityiselämään liittyviä sivumainintoja etsiä suurennuslasin kanssa, keskittyy Tyrkkö kirjassaan puhtaasti tähän puoleen. Ja vaikka Kekkosen vapaa-aikakin kului pitkälti politiikkaa pohtien, on juuri näiden ajatusten taltiointi urotyö vertaansa vailla.”

Professori Juhani Suomi kummastelee Mikko Virran kuvausta.

”Ensimmäisenä tulee mieleen, että eipä ole toimittaja tainnut lukea minun kirjojani”, hän sanoo.

Suomi on kirjoittanut kahdeksanosaisen elämäkertasarjan Urho Kekkosesta. Maarit Tyrkön Presidentti ja toimittaja –kirja on häneltä vielä lukematta, mutta Suomi on lukenut kirjasta lehtiuutisia. Hän sanoo, ettei Tyrkön kirja niiden perusteella juuri tuo Kekkosesta uutta tietoa.

”Hänen inhimillinen puolensa, sairaudet ja suhteet ovat olleet tiedossa. Ihmisen muisti on hirveän lyhyt.”

Harmaat nykypoliitikot

Timo Kekkosta lähinnä huvittaa se, että Maarit Tyrkön kirjan julkaisua on kutsuttu urotyöksi.

”Sanotaan, että Tyrkkö on vienyt tässä mediaa niin kuin pässiä narussa.”

Kekkos-lööpeillä myydään lehtiä vielä vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeenkin. Timo Kekkosella on oma veikkauksensa siitä, miksi. Jäljet johtavat tämän päivän poliitikoihin.

”Hän (Kekkonen) oli suuri persoona ja valtiomies. Ovatko nykypoliitikot sitä ? Vai ovatko he vaan niin tylsiä, ettei heistä ole mitään kirjoitettavaa?”

Toisaalta taas Maarit Tyrkkökin kirjoitti kirjansa Urho Kekkosesta vasta 40 vuotta sen jälkeen, kun hän vietti aikaa presidentin kanssa. Ehkä nykypoliitikoistakin julkaistaan mehukkaita paljastuksia 40 vuoden päästä?

”En usko”, Timo Kekkonen sanoo.

Hän on nähnyt Presidentti ja toimittaja -kirjasta vain otteita ja lukenut siitä iltapäivälehdistä. Koko kirjan lukemista Timo Kekkonen ei ole suunnitellut.

”Ei ole päällimmäisenä lukemattomien kirjojen pinossa.”

X