Miten eri puolueet pelastaisivat Suomen talouden?

Vaalikiiman kasvaessa eri puolueilla on kirjavia näkemyksiä talouden parannuskeinoista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Puoluejohtajat mietteliäinä television suuressa vaalikeskustelussa 15. maaliskuuta 1979.

Vaalikiiman kasvaessa eri puolueilla on kirjavia näkemyksiä talouden parannuskeinoista.
Teksti:
Hannu Toivonen

Seura selvitti, miten puolueet ovat ryhmittyneet politiikan kaistoille. Romurallissa pisteytettiin vastausten pohjalta puolueiden luonnetta oikeisto-vasemmisto -akselilla. Lue artikkeli täältä.

Seuraavassa julkaisemme perusteluita parannusyrityksiin – jos niitä esitettiin.

Valtionvelka

Kokoomus kannattaa julkisten palveluiden leikkaamista tärkeimpänä keinona talouden tasapainottamiseksi muun muassa sen takia, että vastuuton velannosto jää jälkipolvien maksettavaksi. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun.

Vihreät ei kannata velan vähentämisessä sen enempää julkisten palveluiden leikkaamista, verojen nostoa kuin valtionvelan lisäämistäkään. Kansantalous ei ole kuin yksityisen ihmisen talous: jos ihminen leikkaa menojaan, tulot pysyvät ennallaan, mutta valtion leikatessa – jos taloustilanne on heikko – tulot laskevat.

Rkp kannattaa samoja menetelmiä kokoomuksen kanssa, mutta painottaen julkisten palveluiden leikkaamista.

Vasemmistoliitto puolestaan on valmis lisäämään valtionvelkaa, koska Suomi saa nykyoloissa lainaa negatiivisella korolla.

Sosiaalidemokraatit ajavat tässä vaiheessa tasapuolisesti kolmea edellä mainittua menetelmää, mutta puolue painottaa, että se aikoo julkistaa talouspoliittiset linjauksensa vasta lähiaikoina.

Kristillisdemokraatit lähtevät siitä, että taloutta tasapainotetaan parhaiten julkisia palveluita leikkaamalla.

Perussuomalaiset kannattavat yhtä paljon julkisten palveluiden leikkaamista, verojen nostoa ja valtionvelan lisäämistä. Samalla puolue aloittaisi leikkaukset maahanmuuton ja kehitysavun tapaisista ”maailmanparannusmenoista” ja sellaisista tehottomista yritystuista kuin tuulivoiman syöttötariffi.

Keskusta ei ilmoita kannattavansa julkisten palveluiden leikkaamista, verojen nostoa tai valtionvelan lisäämistä. Puolue tähdentää menokurin, talouskasvun vauhdittamisen, tuottavuuden lisäämisen ja tietotekniikan tärkeyttä.

ALV

Kokoomus pitäisi nykyisen, kansainvälisesti korkean arvonlisäveron ennallaan, koska sen mukaan veronkorotusten tie on kuljettu loppuun.

Myös vihreät pitäisi alv:n nykyisellään. Se ei halua nostaa kokonaisveroastetta.

Rkp on samaa mieltä.

Vasemmistoliitto laskisi arvonlisäveroa kohdennetusti: työllisyys paranisi, pienituloisten kulutuskysyntä kasvaisi.

Sosiaalidemokraatit eivät kannata alv:n nostamista.

Kristillisdemokraatit pitäisi sen ennallaan.

Perussuomalaiset olisi valmis laskemaan arvonlisäveroa pitkällä tähtäimellä, mutta vasta seuraavan vaalikauden jälkeen.

Keskusta haluaa pitää alv:n nykyisellään muun muassa harmaan talouden lisääntymisen vaaran takia.

Asuntolainan vähennyskelpoisuus

Kokoomus seisoo nykyhallituksen tavoitteen takana, minkä mukaan 2018 enää puolet asuntolainasta on verotuksessa vähennyskelpoista, jotta työn ja yrittämisen verotusta voitaisiin vastaavasti laskea.

Vihreät haluaisi pitää asuntolainan vähennysoikeuden nykyisellään. Varakkaita ei tule suosia, trendin on vietävä vuokra-asumisen suuntaan.

Rkp kannattaa asuntolainavähennyksen nykytilaa.

Vasemmistoliitto seisoo saman leikkaustavoitteen takana kuin kokoomus. Se otaksuu, että asuntojen hintojen nousua ehkäistään tällä tavoin.

Sosiaalidemokraatit kannattaa asuntolainavähennyksen poistamista kokonaan, siksi se kannattaa myös nykyhallituksen leikkaustavoitetta.

Kristillisdemokraatit pysyy sekin hallituksen leikkaustavoitteen takana.

Perussuomalaiset kannattaa nykyistä leikkausvauhtia ja toteaa, että korkovähennysoikeudesta on ajan oloon päästävä kokonaan eroon.

Keskusta katsoo, että korkovähennyksen pudotessa tänä vuonna 65 prosenttiin se riittää. Puolue kuitenkin kertoo monimielisesti kannattavansa samaan aikaan nykyhallituksen leikkaustavoitetta, kuten myös korkovähennysoikeuden poistamista kokonaan.

X