Ovatko tulokaslajit rikkaus vai riesa?
Monet suomalaiseksi luulemamme lajit, kasvit tai eläimet, ovat täällä eri aikojen tulokkaita.
Kun matkustin ensimmäisen kerran Islantiin 12 vuotta sitten, maiseman ihastelu käynnistyi välittömästi matkalla Keflavikin lentokentältä Reykjavikiin. Sykähdyttävä näky: Karut, harmaan sävyiset laavakentät violetinsinisten kukkien peitossa. Lähempi silmäily osoitti ne lupiineiksi.
Mutta islantilainen kanssamatkustaja ei ollut riemuissaan. ”Se on alaskanlupiini, vieraslaji, josta pitäisi päästä eroon”, hän murahti. Minä, ikiaikainen lupiinien ystävä, ymmärsin sulkea suuni ja nielaista kukkakehut.
Suomessa lupiinien sävyt ovat moninaisemmat, mutta yhtä epäsuosittu vieraslaji se tuntuu olevan. Harvoin saan mielipiteelleni tukea, jos peukutan lupiineille, joita poimin kesäisin tienposkilta pihamaljakot täyteen.
Olen jopa kerännyt lupiinien siemeniä. Istutus ei ole tuottanut tuloksia, niin leviävää sorttia kuin lupiini onkin. Mutta se on myös maanparannuskasvi, jolle pihamultani on ilmeisesti liian muhevaa.
Viime kesän matkalla Englannissa, puutarhapyhätössä, pääsin ilahtumaan monta kertaa pihojen näyttävistä lupiini-istutuksista. Lupiinin taimien ostaminen torikojuista ei näyttänyt sekään synniltä.
Toimittajamme osallistui talkoisiin yhden luontoon karanneen koristekasvin, muut tukahduttavan jättipalsamin hävittämiseksi. Se tuntui hyötyhommalta. Reportaasista (s. 34–39) löytyy kuitenkin myös erilaisia näkökulmia kysymykseen, ovatko tulokaslajit rikkaus vai riesa.
Yksi ajatuksia herättävimmistä on professori Seppo Turusen kriittinen näkemys vieraslajien jahtaamisesta eräänlaisena ”etnisenä puhdistuksena”: On nitistettävä tulokkaat, etteivät ne nitistä meitä. Valitettavan tuttua juttua ihmisten maailmasta.
Monet suomalaiseksi luulemamme lajit, kasvit tai eläimet, ovat täällä eri aikojen tulokkaita. Kuten me ihmisetkin. Elämä on jatkuvaa liikettä, tästä eteenpäinkin. Islannin uudelleenmetsityksessä alaskanlupiinia on käytetty puuntaimien istutusta edeltävänä maanparannuskasvina. Siinäpä pohdinnan arvoinen näkökulma maahanmuuttoon. Tukahduttaako se meidät aiemmin tulleet vai parantaako maata?