Suomi on sähköautojen kehitysmaa - Toisin on Norjassa, jossa valtio on tehnyt paljon sähköautoilun edistämiseksi

Kallis.

Lyhyt toimintamatka – ei pääse mökille asti.

Suppea latausverkosto.

Näillä syillä selitetään sitä, miksi sähköauto ei ole yleistynyt Suomessa. Tänä vuonna meillä on myyty 163 täyssähköautoa lokakuun alkuun mennessä.

Pelkästään sähköllä toimivia henkilöautoja on Suomessa rekisterissä 741. Se on niin vähän, että jo sata vuotta sitten täällä oli enemmän autoja.

Nyt sähköautoilun varaan ollaan kuitenkin laskemassa paljon, kun hallitus miettii Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Suomen täytyy leikata päästökauppaan kuulumattomia kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jotta tavoite täyttyy.

Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Osuus on pysynyt melko samoissa lukemissa jo vuosikymmeniä.

Sähköauto sopisi tavoitteeseen kuin hanska käteen. Siitä kun ei tule lainkaan päästöjä. Eihän siinä ei ole edes pakoputkea.

Ei hinta vaan politiikka

On oikeastaan aika kummallista, että sähköautoilu ei ole Suomessa sen yleisempää, kun se naapureissamme Ruotsissa ja varsinkin Norjassa on yleistynyt voimakkaasti. Vuonojen maassa on satakertainen määrä sähköautoja Suomeen verrattuna.

Näin on käynyt, vaikka naapurimaissa ei ole sen suotuisammat olosuhteet sähköautoilulle kuin meillä. On kylmät talvet, pitkät välimatkat ja kovat autoverot.

”Erona on politiikka”, Sähköinen Liikenne -hankkeen koordinaattori Elias Pöyry sanoo.

Sekä Ruotsissa että Norjassa sähköauton hankkiminen on tehty verotuksella houkuttelevaksi, koska mahdollisimman vähäpäästöiseen liikenteeseen kannustaminen on nähty tärkeäksi.

Ruotsissa sähköauton ostaja saa noin 4 000 euroa tukea auton ostoon eikä maksa autoveroa lainkaan.

Norjassa sähköauto on täysin veroton: Siitä ei makseta autoveroa eikä arvonlisäveroa, joka Norjassa on 25 prosenttia. Sen lisäksi käyttöä helpotetaan. Tietullit, pysäköinti kaupunkien keskustoissa ja julkiset latauspisteet ovat ilmaisia. Tähän asti sähköautolla on myös saanut ajaa bussikaistalla, mutta tätä etua on rajoitettu Oslossa, jossa sähköautot kansoittavat jo bussikaitoja niin, että se haittaa julkista liikennettä.

”Se, mitä Norjassa on tehty, on mielestäni harkitsematonta”, VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund sanoo.

Ohjaus vaikutti

Nylund on tehnyt liikenneministeriölle selvityksen sähköautoista jo viisi vuotta sitten ja sanoo kannattavansa sähköautoilua. Hänen mielestään sähköautojen suorituskyky tai hinta eivät vain vielä ole sitä mitä niiden pitäisi olla.

”Jos laitamme nyt valtion rahaa sähköautoilun tukemiseen, tuemme nopeasti vanhentuvaa teknologiaa. Tukieurot menevät ulkomaisille autonvalmistajille. Kun me emme itse sitä teknologiaa kehitä, niin eiköhän meidän kannata odottaa, että isot toimijat saavat asiat kuntoon”, Nylund sanoo.

Juuri näin Suomi on tähän asti toiminut.

Samaan aikaan esimerkiksi Norjassa sähköautoilun verohelpotukset on rahoitettu autoverotuksen rakennetta rukkaamalla. Saastuttavimmat autot maksavat siellä kovaa, jopa 200 prosentin veroa. Tästä syntyvällä verokertymällä rahoitetaan päästöttömän autoilun tuki.

Tämä on muuttanut norjalaisten käyttäytymisen viidessä vuodessa radikaalisti.

Kun vuonna 2011 Norjassa myydystä autosta 75 prosenttia oli dieseleitä, tänä vuonna niiden osuus on pudonnut 30 prosenttiin.

Kun 2011 myydyistä autoista 96 prosenttia oli joko bensiini- ja dieselautoja, oli niiden osuus pudonnut syyskuussa 2016 enää 52 prosenttiin.

Tämä ei tarkoita sitä, että automyynti Norjassa olisi laskenut. Päinvastoin, se on kasvanut. Vero-ohjailun takia melkein puolet Norjan uusista autoista on joko täyssähköautoja tai hybridejä.

”Norjalaiset ovat osoittaneet tällaisen keppi ja porkkana -mallin toimivaksi”, Pöyry sanoo.

Tuki rikkaille

Suomessakin on kokeiltu sähköautoilun tukemista verovaroin.

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuonna 2014 alkaneessa tukikokeilussa yrityksille energiainvestointitukea sähköisten leasing-autojen ja niiden latausjärjestelmien rakentamiseen.

Tukikokeilu oli määräaikainen. Siihen mukaan pääsy loppui 2015 huhtikuussa, mutta tuen saajat nauttivat etua vielä ensi vuoden ajan. Yhteensä siihen menee verovaroja lähes yhdeksän miljoonaa euroa.

Tuki on herättänyt kritiikkiä. Sitä on kutsuttu rikkaiden Tesla-tueksi, millä viitataan siihen, että tuki on kattanut yli satatuhatta euroa maksavan Tesla-sähköauton leasing-kuluista 500 euroa kuukaudessa.

Iltalehden selvityksen mukaan puolet Suomessa rekisteröidyistä Tesloista, yhteensä noin 130 autoa, on ollut energiatuen piirissä. Kaikkein kuuluisimmat Tesla-kuskit, kuten pääministeri Juha Sipilä, liikemies Jari Sarasvuo ja entinen jääkiekkoilija Saku Koivu eivät ole ottaneet tukea Tesloihinsa.

Kokeilu ei lisännyt massojen sähköautoilua. Porkkana ilman keppiä tuli kalliiksi, koska autoverotuksen rakenteeseen ei koskettu.

”Se kuitenkin mahdollisti alkuvaiheen latausverkoston rakentamisen ja toi ensimmäiset sähköautot katukuvaan”, Pöyry sanoo.

Ihmeellisen uinuva

”Yksi sähköautojen lisääntymisen pullonkaula on syntymässä kiinteistöjen latausmahdollisuuksiin. Niitä ei ole. Tilanne on ihmeellisellä tavalla uinuva”, sanoo liikenteen johtava asiantuntija Vesa Peltola Motivasta.

90 prosenttia sähköautojen lataamisesta tapahtuu siellä, missä omistaja asuu ja työskentelee. Julkiset latauspisteet ovat väliaikainen tuki ja apu pidemmillä matkoilla.

Taloyhtiöiden lämpötolpat soveltuvat sähköautojen lataukseen, mutta ajastin rajoittaa latausaikaa. Vaikka ajastuksen ohittaisi, latautuminen on niin hidasta, että yökään ei välttämättä riitä akkujen täyttämiseen. Sähkönkulutusta ei myöskään ole mahdollista mitata.

”Kun ensimmäinen ladattava auto putkahtaa kerrostalon pihalle, alkaa poru siitä, kuka maksaa lataussähkön.”

Näin käy yhä useammassa taloyhtiössä, sillä ladattavien hybridiautojen myynti on ollut pirteämpää kuin täyssähköautojen.

Motiva on julkaissut Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -oppaan, jossa neuvotaan kuinka sähköautoille sopivien latauspisteiden hankinta voidaan taloyhtiössä toteuttaa.

Alalle on tullut myös kapallisia yrittäjiä. Esimerkiksi juuri aloittaneen Parkkisähkö Oy:n liikeideana on muuntaa Suomen miljoona lämpötolppaa älytolpiksi.

Muuntotyötä helpottaa se, että vuoden kuluttua latauspistokkeelle tulee voimaan EU-standardi. Uusien sähköautojen mukana tulee jo standardin täyttävä pistoke.

”Sanotaan, että pullonkaulaa ei voi koskaan täysin poistaa, mutta sen paikkaa voi siirtää. Kun se poistuu latausverkostosta autonvalmistajille, se on siellä missä sen pitääkin olla”, Peltola sanoo.

Myös VTT:n Nylundin mielestä Suomen strategian pitäisi olla se, että odotellessamme sähköautojen hinnan laskemista laitamme sähköisen liikenteen tarvitsemat palvelut kuntoon.

Paine kasvaa

Halvemmat sähköautot ovat tulossa, lupaavat autonvalmistajat.

Tällä hetkellä markkinoiden edullisimmat sähköautot maksavat noin 30 000 euroa.

Volkswagenin toimitusjohtaja Matthias Müller ennusti vastikään, että sähköautot pärjäävät vuonna 2022 hintavertailussa polttomoottoriautoille.

Vaikka sähköauton hankkiminen on kallista, sillä ajaminen on halpaa. Se kuluttaa vain pari euroa sadalla kilometrillä siinä missä bensamoottorilla menee kymmenen euroa.

Suomalaiset eivät kuitenkaan hevin luovu vanhoista autoistaan. Ajamme Euroopan iäkkäimmillä kieseillä.

”Tämä johtuu autoverostamme, joka kannustaa käyttämään autoa mahdollisimman pitkään”, Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio sanoo.

Autokanta uusiutuisi Kallion mielestä tehokkaimmin sillä, että autovero poistettaisiin ja siirryttäisiin käytön verotukseen, jossa suosittaisiin päästöttömyyttä.

”Paine kasvaa kattilassa. Mieluummin näkisin kuitenkin niin, että ei sidota verokannustinta sähköautoihin tai mihinkään tiettyyn teknologiaan vaan erittäin pieniin päästöihin”, Kallio sanoo.

Sähköinen Liikenne -hankkeen Pöyry pitää hänkin verokannustinta hyvänä keinona edistää sähköautoilua.

”Sillä saadaan asia liikkeelle. Voisi aloittaa työsuhdeautoista. Vaikka niin, että sähköauto saisi saman verokohtelun kuin vastaava polttomoottoriauto, eikä kiinnitettäisi huomiota sähköauton korkeampaan ostohintaan. Tämä rahoitettaisiin lisäämällä polttoaineiden hintaa yhdellä sentillä”, Pöyry esittää.

Saasteet tappavat

Jos henkilöautokantaa uudistetaan, hiilidioksidipäästöt voivat vähentyä kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.

Se olisi merkittävää alentuma, sillä liikenne saastuttaa vuosittain 11 miljoonalla tonnilla hiilidioksidia.

Liikenteen päästöjen vähentäminen kannattaa, vaikka ei piittaisikaan ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista kuivuuden ja tulvien kaltaisista globaaleista katastrofeista.

Liikenteen lähipäästöt, typen oksidit ja hiukkaset, nimittäin sairastuttavat. Ne aiheuttavat muun muassa keuhkosyöpää ja sydänsairauksia. Lähipäästöjen aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuodessa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksiin.

Auto 2016 -messutapahtuma Helsingin Messukeskuksessa 18.-20.11.