Suomalaiset kelloseppähuiput koolla

Lauantaina 22.3.2013 Helsingissä järjestettävän kellotapahtuman tunnetuin tähtivieras on Sveitsissä asuva ja työskentelevä Kari Voutilainen. Hänen ateljeessaan Môtiers’n kylässä valmistuu muutaman kappaleen erinä tai yksittäiskappaleina jopa yli 50 000 euron arvoisia kelloja.

Voutilainen ei markkinoi eikä mainosta kellojaan. Siitä huolimatta ostajia olisi enemmän kuin kelloja on tarjolla.

Yhden kellon valmistukseen saattaa kulua aikaa yli 2 000 työtuntia. Voutilainen valmistaa ateljeessaan 13 työntekijän kanssa keskimäärin 50 kelloa vuodessa.

Rovaniemellä 1962 syntynyt Voutilainen oli näppärä käsistään jo pikkupoikana. Kellot ja autonmoottorit olivat ensi sijaisia harrastuksen kohteita. Hän purki ja kokosi kaikenlaisia koneistoja ja moottoreita, joita sai käsiinsä.

Voutilainen valmistui Kelloseppäkoulusta 1986. Hän lähti valmistumisen jälkeen Sveitsiin hankkimaan lisäkoulutusta ja kokemusta. Hän avasi kelloateljeensa Sveitsissä 2002.

Uuden sukupolven Sarpaneva

Helsingin kellotapahtumassa voi tutustua myös Sarpanevan taitelijasuvun kelloseppämestarin Stepan Sarpanevan uniikkituotantoon.

Stepan Sarpanevan kelloilla on tunnistettava muotokieli. Kuva: Petri Kaipiainen /Kuvaryhmä /SKOY.

Kun isä on korutaiteilija Pentti Sarpaneva ja setä oli kuulu muotoilija Timo Sarpaneva, on pojalla ollut kannustava kasvualusta taiteilijaksi.

Sarpanevan luomus Korona RG/WG herättää huomiota. Kello näyttää ajan lisäksi puna- tai valkokultaisilla kuukasvoilla kuunvaiheet. Myös Sveitsissä lisäoppinsa saanut Sarpaneva valmistaa kellojaan Helsingissä, Kaapelitehtaan ateljeessaan.

Suomalaiset kovassa kurssissa

Suomen kolmivuotinen kellosepänkoulutus on muuallakin kovassa kurssissa. Kelloseppäkoulusta valmistuneet kellontekijät ovat kysyttäjä eri puolilla maailmaa.

Aasian kysynnän lisääntymisen myötä osaavista ja ammattitaitoisista kellosepistä on maailmalla jopa pula. Sveitsissä työskentelee tällä hetkellä jo parisenkymmentä suomalaista kelloseppää.

Suomessa kelloseppäkoulutuksella on jo pitkä perinne. Koulutus käynnistyi Mikkelin Anttolassa 1905. Viime vuosikymmenet suomalainen kellosepänkoulutus on keskittynyt Espoon Leppävaaraan.

Mekaanisten rannekellojen suosion kasvu on palauttanut jälleen käsityön arvoa kellomarkkinoilla. Suomalaisessa kellosepänkoulutuksessa on aina painotettu käsityön merkitystä.

Vallan merkki

Voisiko kelloista syntyä Suomelle uusi vientivaltti?

Maailmalla huippukelloista maksetaan maltaita.

Rannekelloista on tullut viime vuosina myös vaurauden ja vallan merkki. Kuuluisimmat kellomiehet löytyvät vallan huipulta. Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev on esiintynyt noin 20 000 euroa maksava keltakultainen Breguet ranteessaan. Presidentillä Vladimir Putinilla on nähty 50 000 euron Patek Philippe Perpetual Calendar -kello.

Putinin hyvä ystävä, paluuta Italian politiikan huipulle yrittävä Silvio Berlusconi ei ole halunnut jäädä venäläisten varjoon. Berlusconi hankki peräti 400 000 euroa maksavan Vacheron Constantin -rannekellon.

Näytön paikka – suomalaista kellosepäntaitoa maailman huipulta. Yleisöpäivä lauantaina 23.3. klo 10–15 Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki.