Yle pyysi turhaan Sipilältä anteeksi

Kohu Yleisradion journalistismin riippumattomuudesta ei osoita laantumisen merkkejä. Tänään Helsingin Sanomat uutisoi viime maaliskuussa sattuneesta episodista, jossa Ylen MOT-ohjelma käsitteli suomalaisten pörssiyritysten voittoja ja osingonmaksua. Ohjelmassa oli 16 sekunnin kohta, jossa todettiin: ”Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus on vakuutuskuoren alla. Pääministeri ei siis maksa veroa kevään osingoista.”

Sipilä suuttui. Pääministerin mukaan tieto oli väärä ja se oli oikaistava. Ylen johto taipui ja päätti oikaista. Oikaisu esitettiin vastoin normaalia tapaa pääuutisissa – siis ei siinä ohjelmassa, jossa virhe oli tapahtunut. Myöhemmin Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Atte Jääskeläinen esti toimittajia käsittelemästä Sipilän vakuutuskuoria.

”Perusajatus oli se, että pidetään huolta, ettei astuta toista kertaa samaan karhunrautaan”, Jääskeläinen sanoi HS:n haastattelussa.

Oleellinen kysymys on, oliko karhunrautoja todella olemassa. Journalismin periaatteisiin kuuluu, että virheet oikaistaan. Mutta oliko MOT-ohjelmassa esitetty ajatus virheellinen?

Ei ollut. Seura julkaisi maaliskuussa Jarno Liskin artikkelin Juha Sipilän vakuutuskuorista. Siitä käy ilmi, että MOT:ssa esitetty ajatus oli oikea. Seura ei koskaan pyytänyt anteeksi Sipilän vakuutuskuorien käsittelyä. Ja miksi olisikaan, uutinen oli totta.

Missä Atte Jääskeläisen mainitsemat karhunraudat sitten olivat?

Vastausta voi etsiä politiikan kilpakentiltä. Vielä maaliskuussa 2016 parlamentaarinen työryhmä käsitteli Ylen rahoitusta tuleville vuosille. Suomeksi sanottuna Yleen kohdistui poliittista painetta.

Jos Yle taipui poliittisen painostuksen alla, se pelasi vaarallista peliä. Ylen voima luotettavana uutismediana on tärkein perustelu sille, miksi sitä tarvitaan. Jos tämä uskottavuus menee, mitä jää jäljelle?

Saivartelua, herra pääministeri! Tietysti Juha Sipilä saa osinkopotista osansa