Suomussalmella pakkanen saapui kahdesti oikeaan aikaan

Venäläisessä historiankirjoituksessa on arvioitu, että Raatteen tiellä puna-armeijan katastrofi oli yhtä paljon pakkasen kuin suomalaisen sotataidon tulosta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pohjoissuomalaiset sotilaat olivat Raatteen pakkasessa kuin kotonaan. Kuva: SA-kuva.

Venäläisessä historiankirjoituksessa on arvioitu, että Raatteen tiellä puna-armeijan katastrofi oli yhtä paljon pakkasen kuin suomalaisen sotataidon tulosta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mika Kulju

Talvisodassa 1939– 1940 suomalaiset toteuttivat Suomussalmella kaksoisoperaation, jossa puna-armeijan 163. Divisioona lyötiin joulukuun lopulla ja 44. Divisioona tuhottiin Raatteen tien taistelussa tammikuun alussa. Olennainen tekijä Suomussalmen taistelujen lopputuloksen kannalta oli, että pakkanen saapui kahteen kertaan suomalaisten avuksi juuri oikealla hetkellä.

Suomussalmelta katsottuna lähin Ilmatieteen laitoksen mittauspiste oli talvisodan aikaan Kajaanissa. Suomussalmen ja Kajaanin välillä on matkaa noin 110 kilometriä, joten paikkakuntien väliset sääerot voivat olla huomattavia.

Aikalaisten arvion mukaan Suomussalmella lämpötila oli keskimäärin 2–3 astetta alempi kuin Kajaanissa. Pitkän ajan tilastolliset keskiarvot tukevat tuota arviota, sillä ilmastokarttojen mukaan Kajaanin ja Suomussalmen lämpötilat poikkeavat toisistaan 1–2 astetta.

Pohjoissuomalaiset sotilaat olivat Raatteen pakkasessa kuin kotonaan. © SA-kuva

Raatteen tie

Aikoinaan pyysin Ilmatieteen laitosta laskemaan vuorokauden minimi- ja maksimilämpötilat Kajaanissa 30.11.1939–10.1.1940 väliseltä ajalta kirjaani Raatteen tie varten. Näistä äärilämpötiloista laskettiin myös arvio vuorokauden keskilämpötilalle. Meteorologien mukaan tapa ei ole täysin oikeaoppinen, mutta tulos on hyvin lähellä oikeaa.

Joulukuun 1939 keskilämpötila oli Kajaanissa –8,5 astetta ja tammikuun 1940 kymmenen ensimmäisen päivän keskiarvo –17 astetta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuosina 1931–1960 Kajaanin kuukausikeskilämpötilan vertailuarvot ovat joulukuulta –7 astetta ja tammikuulta –10,6 astetta.

Varsin leudon alkutalven jälkeen pakkanen tuli ensimmäisen kerran suomalaisten avuksi tapaninpäivänä, jolloin Kajaanissa mitattiin alimpana lämpötilana –28,7 astetta. Pakkanen murensi siis vastustajaa sopivasti Hulkonniemen, Kylänmäen ja Hyövynvaaran taistelujen aattona. Vuodenvaihteessa oli hieman lauhempi jakso, mutta pakkanen kiristyi jälleen suomalaisten kannalta oikealla hetkellä.

Tammikuussa pakkanen laski jopa yli -30 asteeseen

Lämpötila laski rajusti 4. tammikuuta, jolloin suomalaiset valmistelivat Raatteen tiellä ratkaisevia iskuja. Kajaanissa mitattiin tuolloin alimpana lämpötilana –30,5 astetta. Kun 44. Divisioona tuhottiin 5.–7. tammikuuta, oli pakkanen Kajaanissa lähes 30 asteessa. Kuin kohtalon oikusta hieman lauhempi jaksoi alkoi heti taistelun ratkettua 8. tammikuuta.

Jalkaväkirykmentti 27:n ensimmäisen pataljoonan sotapäiväkirja kiteytti sääolojen merkityksen 7. tammikuuta, jolloin ukrainalaiset kohtasivat loppunsa Haukilan motissa:

Aamulla pakkanen oli pehmittänyt ryssän. Asemat tien molemmin puolin vallattiin helposti.

Raatteen pakkasessa pohjoissuomalaiset olivat kuin kotonaan, kun taas ukrainalaiset palelivat kesävaatteissaan heille täysin oudossa hyisessä korvessa. Venäläisessä historiankirjoituksessa onkin arvioitu, että Raatteen tiellä puna-armeijan katastrofi oli yhtä paljon pakkasen kuin suomalaisen sotataidon tulosta. Tilastojen valossa tähän näkemykseen voi yhtyä.

Suomussalmella jos missään, yläkerta oli Suomen puolella.

X