Tornion Kuusiluodon tuho 1944
Lapin sodan yksi unohdetuimpia tragedioita on Tornion edustalla sijaitsevan Kuusiluodon tuho 4. lokakuuta 1944 saksalaisten tykistötulen jälkeen.
Rauniot kertovat omaa tarinaansa Kuusiluodon kohtalosta Lapin sodassa.
Yleisesti ottaen Lappi jälleenrakennettiin saksalaisia vastaan käydyn sodan jäljiltä, mutta Kuusiluoto ei toipunut hävityksestä koskaan. Teollisuusyhteisö jäi lähes kerralla vain merkinnäksi historian lehdille.
Kuusiluodon saaressa asui vielä syksyllä 1944 sahan ympärille kehittynyt vilkas kylänsä. Vakinaisia asukkaita oli tuhatkunta ja kesäisin määrä tuplaantui. Kohtalokkaan vuosikymmenen alussa Kuusiluodon koulua kävi yli sata lasta.
Saaressa synnyttiin ja mentiin naimisiin. Asukkaat harrastivat varsin ahkerasti kulttuuria, ja urheiluseura Kuusiluodon Yrityksellä oli oma hieno kenttänsä. Kaikkiaan Kuusiluoto oli yhteiskunta pienoiskoossa.
Lapin sota syttyi Tornion maihinnousulla 1. lokakuuta 1944. Tuolloin pääosa Kuusiluodon väestöstä lähti evakkoon, mutta saareen jäi tulipalojen varalta kymmenkunta vanhempaa miestä, lottia ja poikasia.
Maihinnousu läheiseen Röyttän satamaan ja sitä seuranneet joukkojen merikuljetukset koituivat Kuusiluodon lopuksi. Kuusiluodon rakennukset olivat näköesteenä Laivaniemessä sijainneelle saksalaisten tykistön tuliasemalle, joten saaren kohtalo sinetöitiin samalla kun suomalaisia joukkoja kuljettaneita laivoja alkoi saapua entistä enemmän Röyttään.
Saksalaiset ampuivat Kuusiluodon rakennukset tuleen 4. lokakuuta. Tuulen suunta oli tulen etenemiselle suotuisa ja siksi tuho oli lähes täydellinen.
Elämä Kuusiluodossa ei palautunut ennalleen sodan jälkeen. Kuusiluotolaisten evakkoretki kesti muita torniolaisia pitempään ja he yrittivät palata kotisaarelleen tammikuussa 1945. Pakkasen ja palaneiden kotien keskellä tilanne oli kuitenkin ankea. Jatkossa kuusiluotolaiset muuttivat leivän perässä joko lähiseuduille tai muualle Suomeen.
Nykypäivän ihmiselle vierailu Kuusiluodossa on mielenkiintoinen kokemus. Rauniot kertovat omaa tarinaansa siitä, miten sota voi hetkessä pyyhkäistä pois kokonaisen yhteisön infrastruktuurin.
Vaikuttavimpia jäänteitä ovat yleisen saunan rauniot, jonka seinät muistuttavat vanhan ajan kylpylää. Saunan suuret ikkunat ovat olleet merelle päin, mikä on taannut kylpijöille huikeat maisemat. Tänä vuonna valmistuneen historiallisen opaskartan ansiosta muutkin rakennusten rauniot heräävät vierailijan mielessä henkiin.
Yleisesti ottaen Kuusiluoto on vain yksi vähemmän tunnettuja episodeja Lapin sodan historiassa, jossa riittää tarkempaa tutkimista vielä pitkäksi aikaa.
Seuraavan kerran suomalaisten viimeiset sotaponnistelut ovat suuremman yleisön kiinnostuksen kohteena lokakuun alussa, kun Lapin sodan alkamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta.