Olisiko Suomi paremmassa jamassa, jos poliitikot olisivat ottaneet oppia vanhan kansan viisauksista?
(Päivitetty: )
Teksti:
Miia Saari

Olisiko Suomi paremmassa jamassa, jos poliitikot olisivat ottaneet oppia vanhan kansan viisauksista? Entä löytyykö viisauksista kenties selitys sille, miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat menneet?

Otetaanpa esille Wikipedian lista suomalaisista sananlaskuista ja lentävistä lauseista ja katsotaan, mitä sieltä paljastuu.

 

Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.

Jos uskomme tätä vanhaa viisautta ja tutkailemme valokuvia ministereistä, Stubbin hallituksen pienin paha on ulkoministeri Erkki Tuomioja. Vain hänellä on karvoitusta kasvoissaan.

Ja kai tätä viisautta pitääkin uskoa, sillä juuri Tuomioja valittiin Ylen kyselyssä hallituksen suosituimmaksi ministeriksi.

Suomella siis saattaisi mennä paremmin, jos hallitukseen olisi valittu enemmän parrakkaita miehiä tai naisia. Tai valittiinhan heitä, Ville Niinistö ja  Paavo Arhinmäki, mutta he lähtivät kuin kuppa Töölöstä.

Muuten: joka kerta kun yritän kirjoittaa hakukoneen hakukenttään Paavo Arhinmäki, kone kuvittelee minun etsivän tietoja Paavo Pesusienestä.

Siitä voi olettaa, että Paavo Pesusieni kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin Paavo Arhinmäki. Paitsi silloin, kun Paavo veti kuin sieni siellä Sotšissa .

Sen tilanteen muisteluun sopinee seuraava sananlasku: Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.

 

Ei kysyvä tieltä eksy.

Tämä sananlasku olisi kannattanut pitää mielessä ainakin silloin, kun hiellä ja tuskalla sorvattiin soteuudistusta, joka osoittautui perustuslain vastaiseksi.

Vai menikö homma niin, että uudistus kyllä tiedettiin perustuslain vastaiseksi, mutta se haluttiin silti antaa? Haluttiinko siis vain antaa ymmärtää, että aina roiskuu kun rapataan? Tai haluttiinko kokeilla kepillä jäätä, josko se olisi sittenkin perustuslain mukainen?

Lopputuloksena voitaneen todelta, ettei paska punniten parane.

Se kyllä kävi selväksi, ettei näitä perustuslakia koskevia kysymyksiä voi näköjään kysyä noin vain. Niitä pitää valmistella vuosia.

Alankin nyt valmistella tätä kysymystä, jotta voin esittää sen perustuslakivaliokunnalle viralliselle paperille painettuna vuonna 2025. Hiljaa hyvä tulee.

 

Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset männöö aina naimisee.

En ole tämmöisestä sananlaskusta koskaan kuullutkaan, mutta tässäkö on syy, miksi ministereiden ajatukset tuntuivat harhailevan, eikä finaaliin päästy juuri missään tärkeässä asiassa? Ajateltiin siis varmaan ihan muiden juttujen saattamista finaaliin.

Tämä viisaus saattaa selittää myös sen naurunremakan, joka syntyi, kun hallituspuolueen jäsenet äänestivät omia esityksiään vastaan. Eivät he niitä esityksiä edes ajatelleet.

 

Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa.

Niin. Tämän kun Katainen olisi muistanut sitä hallitusta muodostaessaan. Ja sitten siinä kävi niin, että ahneella on paskanen loppu.

Keskityttiin liikaa turhiin yksityiskohtiin, eikä päästy tuumasta toimeen, jotta olisi voitu laitaa suu säkkiä myöten.

 

 Ei se ota, jos ei annakaan.

Kas. Tässähän tiivistyy koko Kataisen ja Stubbin hallitusten ideologia.

 

Mutta eipäs nyt vain valiteta. Ihan kohta valitaan uusi eduskunta ja hallitus, ja sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee.

Muistetaan, että tyvestä puuhun noustaan! Paistaa se päivä risukasaankin!

 

X