Iäkkäät vanhemmat eivät enää pärjää kotonaan – mitä voin tehdä?

Helena menettää välillä yöunensa stressatessaan vanhojen vanhempiensa vointia.
Hertta-Mari Kaukonen
Suhteet 13.11.2016 21:13

Helenan isä ja äiti ovat jo kahdeksankymppisiä, mutta asuvat silti kahdestaan rintamamiestalossaan. Helena asuu kahden tunnin ajomatkan päässä lapsuudenkodistaan, joten pääsee käymään vanhempiensa luona vain viikonloppuisin.
Helena on huolissaan vanhempiensa pärjäämisestä. Isä ja äiti jättävät selv…

Tämä sisältö vaatii tilauksen. Kirjaudu sisään jos olet tilaaja.

Kirjaudu Tilaa

Keskustelu

tässähän tyttären pitäis ottaa hoito vapaata ja muuttaa vanhempiensa luo asumaan.silloin vanhemmat sais parhaan mahdollisen hoidon.ja turvan.lisä apua sais kunnalta,esim pesemiseen,hierontaa,ym.tarvittavaa apua,vaikka ihan päivittäin.sitten se eläminen pitäs typistää mahdollisimman vähäeleiseksi,elikkä turhat toimet jättää koknaan pois,esim.jos vanhukset ei käy ulkona,niin jopa pukeutuminen päiväksi sillois tällöin vois jättää väliin,se jo helpottaa apuvoimien työtä,oltas siinä kotitasussa ja nautittais rauhallisesta menosta.ja hups päivä on illassa,ja voidaan alkaa nukkumaan.tyttärellehän jää koti sitten kun vanhempia ei ennä ole niin korvaukseksi ja sen voi vaihtaa rahaksi jos tarvitsee.ainakaan vanhukset ei joutis vieraitten hoitoon eikä pois kotoa,joka monia hirvittää.saisivat olla oman elämänsä herroja lopuun saakka,ja mikä tärkeintä tytär tietäis kokoajan miten äiti ja isä voi.ja hänellä hyvä mieli siitä että sai olla vanhempien kanssa loppuun asti.tietysti,jos alkaa tulla sairautta,että pitää mennä sairaalaan ,niin se tilanne muuttuu. tehtäis siitä päivästä mahdollisimman lyhyt jalkeilla oloaika.sängyssä on turvallista olla.tämmöstä.

Onpa hyvä, että kahdeksankymppinen, leskiäitini on vielä hyvässä henkisessä ja fyysisessäkin vireessä, ja asuu kerrostalossa, isossa kaupungissa, kaikkien terveys- ja kauppapalvelujen äärellä.(Onneksi myös, vajaa seitsemänkymppisillä appivanhemmilla on nykyaikainen, yksikerroksinen omakotitalo kotinaan ja kumpaisellakin auto käytössään.)

Nuo rintamamiestalot ovat usein vihoviimeisiä loukkuja, jyrkkine, kapeine portaineen ja vaativat monesti myös lisäeristystä, eristepurujen valuttua kasaan, yhä lähemmäs seinän ja lattian rajaa.