Mitä riskejä liittyy lihavuusleikkaukseen?

Lihavuusleikkaus on tehokas keino estää lisäsairauksia. Sitä ennen pitää kuitenkin kokeilla perinteisiä painonpudotustapoja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lihavuusleikkaus on tehokas keino estää lisäsairauksia. Sitä ennen pitää kuitenkin kokeilla perinteisiä painonpudotustapoja.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Lihavuusleikkauksen riskit kannattaa selvittää itselle ennen leikkaukseen hakeutumista. Leikkaus ei ole koskaan ensimmäinen hoitomuoto. Lihavuusleikkaukseen turvaudutaan, kun muut hoidot eivät ole tuottaneet tulosta.

Kysyimme lihavuusleikkauksen riskeistä asiantuntijalta, vatsaelinkirurgian dosentilta, Terveystalon ylilääkäri Timo Heikkiseltä.

1. Kuka pääsee lihavuusleikkaukseen?

Leikkaukseen pääsee vaikeasti ylipainoinen henkilö, joka kokeiltuaan tietää, ettei pysty perinteisin keinoin pysyvään painonpudotukseen.

Vaikeasta ylipainosta on kyse silloin, kun painoindeksi on yli 35–40. Raja on väljä, sillä painonindeksin lisäksi henkilön muut sairaudet vaikuttavat leikkauspäätökseen. Matalampi painoindeksi riittää, jos henkilöllä on jokin lihavuuden liitännäissairaus, kuten kakkostyypin diabetes, verenpainetauti tai uniapnea.

Lihavuus aiheuttaa elimistöön aineenvaihduntahäiriön, ja se altistaa ja pahentaa näitä sairauksia. Ennen leikkauspäätöstä sisätautilääkäri selvittää, onko lihavuuden taustalla jokin sairaus.

Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään vain yli 18-vuotiaille. Yläikärajana pidetään 60–65 vuotta, mutta tämä raja ei ole ehdoton. Jokaisen potilaan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Lihavuusleikkaus ei sovellu osalle vaikeaa syömishäiriötä sairastavista potilaista.

2. Auttaako leikkaus pysyvästi?

Kyllä auttaa. 20 vuoden seurannan mukaan leikattujen painonpudotus on keskimäärin 30 prosenttia lähtöpainosta.

Suomessa tehdään vuosittain noin 900 lihavuusleikkausta, mikä on tarpeeseen nähden todella vähän. Kymmenet tuhannet suomalaiset hyötyisivät leikkauksesta, samoin yhteiskunta terveydenhuoltomenojen säästönä.

On laskettu, että yksi lihavuusleikkaus maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin viidessä vuodessa. Esimerkiksi noin 80–90 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastaneista pääsee eroon insuliinilääkityksestä tai saa sairauden parempaan hoitotasapainoon.

3. Pitääkö ennen leikkausta laihduttaa?

Pääsääntöisesti kaikki lihavuusleikkaukseen tulevat potilaat ovat laihduttamisen mestareita ja kaikki keinot jo kokeilleita. Lihavuusleikkaus ei ole koskaan ensimmäinen hoitomuoto.

Koska lihavuus lisää leikkauksen riskejä, potilas on ennen leikkausta vähintään kolme viikkoa erittäin vähäenergisellä dieetillä, ns. pussikuurilla. Sen tarkoituksena on paitsi vähentää rasvaa vatsan alueelta ja maksasta, myös totuttaa ihmistä leikkauksen jälkeiseen, niukempaan syömiseen.

Ennen leikkausta potilas käy ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Ohjauksen yhtenä tarkoituksena on valmistaa häntä tulevaan muutokseen niin ruokavaliossa kuin minäkuvassakin.

4. Miten lihavuusleikkaus tehdään?

Suomessa käytetään kahta menetelmää: mahalaukun ohitus- ja kavennusleikkausta.

Ohitusleikkauksessa mahalaukku katkaistaan aivan sen yläosasta, ja siihen liitetään ohutsuoli. Lisäksi tehdään toinen sauma ohutsuoleen, jolloin ruoka kulkee noin kaksi metriä lyhemmän matkan ohutsuolessa ja maha-, sappi- ja haimanesteet tulevat vasta myöhemmin mukaan ruoansulatukseen.

Kavennusleikkauksessa leikataan mahalaukusta noin 70 prosenttia pois ja siitä muotoillaan kapeampi, putkimainen mahalaukku.

Lihavuusleikkauksella vaikutetaan aineenvaihduntaan, ja se muuttaa maha-suolikanavan hormonitoimintaa. Mahalaukku on aktiivinen elin, jonka suolistohormonit vaikuttavat esimerkiksi kylläisyyshormonin tuotantoon. Leikkauksen jälkeen potilaan ruokahalu yleensä heikkenee, ja hän saavuttaa kylläisyydentunteen aiemmin.

5. Mitkä ovat lihavuusleikkauksen riskit? Onko leikkaus vaarallinen?

Lihavuusleikkauksen riskit ovat olemassa ja kyllä leikkaus voi olla vaarallinen, mutta leikkauskuolleisuus on onneksi samaa luokkaa kuin sappileikkauksessa ja pienempi kuin esimerkiksi tekonivelleikkauksessa eli noin 0,2 prosenttia.

Suolistoleikkauksissa riskinä on se, etteivät uudet, tehdyt saumat pidä tai ne tulehtuvat. Nämä riskit liittyvät kaikkiin vatsan alueen leikkauksiin. Nykyään lihavuusleikkaukset ovat niitä tekeville kirurgeille rutiinitoimenpiteitä.

Kannattaa muistaa, että ylipainoisen ihmisen leikkaukseen liittyy aina normaalipainoista enemmän riskejä, kuten lisääntynyt veritulpan riski.

Lue myös: Lihavuusleikkaus vei Sannasta puolet – Vuosien jojolaihdutus loppui viimein

 6. Onko syömistottumuksia muutettava?

Leikkaus pakottaa muuttamaan syömistottumuksia, vaihtoehtoja ei ole.

Koska leikkaus vaikuttaa ruoan ja ravintoaineiden imeytymiseen ja annoskokoihin, leikatulle suositellaan B12-vitamiini- ja D-vitamiini- ja monivitamiinilisää sekä kalkkia loppuelämän ajan.

 7. Mitä tapahtuu, jos leikattu erehtyy syömään liikaa?

Ylensyönnistä tulee hirvittävän huono olo – niin huono, ettei sitä halua kokea uudestaan kovin herkästi.

Pelko siitä, että maha ja suolisaumat voisivat revetä, on jatkossa turha. Mutta leikkausta seuraavina päivinä ja viikkoina tämä vaara voi olla todellinen. Siksi syöminen aloitetaan hyvin varovasti ja hyvin pienillä annoksilla, ihan teelusikallisilla.

8. Tarvitseeko lihavuusleikattu muita leikkauksia?

Iho ei välttämättä pysy nopean laihtumisen perässä, ja siksi yksi viidestä leikatusta potilaasta haluaa leikkauttaa häiritsevät ihopoimut. Niitä leikataan myös julkisella sektorilla silloin, kun tietyt kriteerit täyttyvät: leikkauksesta pitää olla kulunut sen verran aikaa, että paino on vakiintunut tietylle tasolle ja ihopoimujen pitää olla sellaiset, että ne häiritsevät kehon toimintaa tai aiheuttavat tulehduksia.

Julkisella sektorilla ei tehdä lihavuusleikatuille pelkästään kosmeettisista syistä tehtäviä ihonsiirtoja.

9. Missä lihavuusleikkauksia tehdään?

Leikkauksia tehdään yliopistosairaaloissa, useissa keskussairaaloissa sekä yksityissairaaloissa. Niihin hakeudutaan oman hoitavan lääkärin kautta. Hän kirjoittaa lähetteen leikkauksista päättävälle lääkärille. Yksityisellä puolella leikkaukseen pääsee julkista nopeammin. Suomessa tehdyistä lihavuusleikkauksista 10 prosenttia tehdään yksityissektorilla.

Syy leikkausten vähyyteen on meillä yleisissä ja osittain lääkäreidenkin ylipainoa koskevissa asenteissa. Moni pitää lihavuutta heikkouden merkkinä eikä ymmärrä, että osa ihmisistä lihoo geeniensä ja fysiologiansa vuoksi muita herkemmin. Lihavia syyllistetään ikävällä tavalla.

Lihavuusleikkaus ymmärretään väärin vain kilojen pudotuskeinona, vaikka kyse on sairauksien poistamisesta ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisestä. Yhteiskunnalle syntyy melkoinen säästö, jos ihmisen työura pitenee kymmenellä vuodella.

10. Mitä leikkaus yksityissairaalassa maksaa?

Leikkauksen hinnat vaihtelevat hieman yksityissairaaloissa, mutta keskimäärin se maksaa 9 000–10 000 euroa. Hinta sisältää seurannan, jota leikatut tarvitsevat, kuten valmennusta ainakin vuoden leikkauksen jälkeen. Sillä varmistetaan, että syömisessä tapahtuva muutos on hallittu ja turvallinen. Kun ruoan määrä pienenee, laadun merkitys kasvaa.

Asiantuntijana Timo Heikkinen, vatsaelinkirurgian dosentti, ylilääkäri, Terveystalo.

Artikkelia on muokattu 2.11.2023

Lue myös Anna.fi: Lihottaako huono aineenvaihdunta? 10 faktaa aineenvaihdunnasta

X