Miten lähteä lomalle lempeästi?

1. Miten lomalle lähtö onnistuu parhaiten?

Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa aletaan pohjustaa jo varhain. Jos mahdollista, kannattaa aikatauluttaa viimeinen työssäoloviikko ennen lomaa väljästi, jotta voi tehdä yhteenvetoa tehdyistä ja tekemättömistä töistä. Silloin saa kokonaiskuvan siitä, missä on menossa oman työn kanssa juuri sillä hetkellä.

Mahdolliset deadlinet kannattaa sopia niin, että ne ovat jo useampia päiviä ennen lomalle lähtöä.

Jos ei ehdi tehdä tätä yhteenvetoa ennen lomaa, monet työasiat voivat jäädä hoidettaviksi lomalla, ja varsinaisen loman aloitus viivästyy.

2. Minkälaiset etukäteisjärjestelyt auttavat lomalla eroon työasioista?

Käytännössä yhteenvetovaihe tarkoittaa sitä, että arvioi rauhassa, mitä kaikkea on kevään aikana saanut aikaiseksi, miten asiat ovat sujuneet ja minkälaisten asioiden kanssa on ollut pulmia.

Samalla omasta työstä muodostuu kokonaiskuva, jolloin jäsentymättömiä työasioita ei tarvitse miettiä lomalla.

Kannattaa myös listata keskeneräiset työt paperille ja miettiä samalla, mitkä niistä ovat loman jälkeen kiireellisimpiä hoidettavia. Lomalla työasiat yleensä unohtuvat, joten töihin palatessa riittää, kun lukee oman listansa läpi.

Ihanteellisessa tapauksessa työkännykän ja -läppärin voi jättää loman ajaksi työpöydälle. Jos se ei ole mahdollista, kannattaa jo etukäteen miettiä, miten vastata kohteliaasti loman aikana mahdollisesti tuleviin työpuheluihin, että on lomalla eikä hoida työasioita.

3. Miten työkaverit voivat auttaa lomallelähtijää?

Työkaverit voivat osallistua keskusteluun, miten lomailijan työt hoidetaan tämän loman aikana. Hyvässä työyhteisössä kaikki auttavat vuorollaan lomailijan töiden hoidossa. Työyhteisö voi myös sopia, että lomalla olijan yhteystietoja ei anneta ulkopuolisille loman aikana.

Yrittäjät ja korkean tason esimiehet haluavat yleensä pysyä lomallakin kärryillä työpaikan asioista. He voivat helpottaa omaa lomaansa sopimalla viikoittaisesta tarkistuspuhelusta tai antaa luvan ottaa tarpeen tullen yhteyttä, jolloin heidän ei tarvitse itse pitää vahtia.

4. Minkälaisia asioita kannattaa huomioida perheen kanssa ennen lomaa?

Kesäloma tarkoittaa lomaa työstä tai koulusta, ei perheen arkirutiineista. Ennen loman alkua on hyvä jutella perheessä, miten askareet ja vastuut jaetaan loman aikana.

Mitä isompi perhe on, sitä useampia tahtoja myös ilmenee. Siksi on hyvä keskustella etukäteen perheenjäsenten lomaodotuksista ja miettiä, miten eri toiveita voidaan loman aikana huomioida.

5. Miten pitkään kannattaa lomailla kerralla?

Loman pituuden vaikutuksista keskustellaan paljon. Tutkimusten perusteella tiedetään, että työrasituksesta palautuminen vie keskimäärin noin viikon, eli sen ajan kokemus hyvinvoinnista kasvaa koko ajan. Jos työ on ollut hyvin rasittavaa, palautumisvaihe voi kestää pitempään.

Palautumisvaiheen jälkeen alkaa virkistysvaihe, joka sisältää sopivasti aktiivista ja mieluisaa tekemistä. Virkistysvaihetta olisi hyvä olla vähintään viikko.

Palautumisen näkökulmasta lomaa olisi siis hyvä pitää vähintään kaksi viikkoa kerrallaan, mutta monet kaipaavat pitempää yhtämittaista kesälomaa esimerkiksi harrastamiseen tai perheen kanssa olemiseen.

Tiedetään myös, että loman elvyttävä vaikutus on aika lyhyt. Ladatut akut alkavat kulua työhön paluun jälkeen nopeasti. Siksi kesälomasta olisi hyvä säästää osa myöhempään ajankohtaan minilomiksi.

6. Minkälainen alkunollaus tuottaa hyvää oloa loman ensimmäisinä päivinä?

Jos olo ei ole loman alkaessa täysin nääntynyt, pieni irrottautuminen arkiympyröistä voi tehdä hyvää. Jos lähtee vähäksi aikaa muihin maisemiin, työasiat jäävät pois mielestä, ja palautuminen voi alkaa nopeammin. Jos taas olo on loman alkaessa hyvin väsynyt, kannattaa vain yksinkertaisesti nukkua ja levätä ensimmäiset päivät.

7. Mitä virkistysvaiheen aikana kannattaa tehdä ja miksi?

Kun keho elpyy lepäämällä ja rentoutumalla, mieli virkistyy aktiivisesta tekemisestä ja vaihtelusta. Sellaisia ovat esimerkiksi itselle mieluisten asioiden harrastaminen, liikkuminen ja ihmisten kanssa oleminen. Monipuolinen tekeminen auttaa palautumaan kokonaisvaltaisesti ja lataa akut syksyä varten.

On hyvä, jos tekemiset rikkovat arjen rutiineja ja ovat erilaista toimintaa kuin se, mitä työssä tarvitaan.

8. Jos on lähdössä matkalle, paljonko sille kannattaa varata valmisteluaikaa?

Riippuu tietenkin matkasta, miten sille kannattaa varautua. Jos on lähdössä pakettimatkalle, yksi päivä riittää hyvin valmisteluajaksi.

Jos taas on lähdössä omatoimi- tai seikkailumatkalle, se kannattaa sijoittaa loman keskivaiheille, jolloin matkavalmistelut ehtii tehdä kunnolla ja lomaan ehtii myös henkisesti valmistautua.

9. Miten liiallisista lomaodotuksista voi päästä eroon?

On totta, että lomalta odotetaan paljon. Loman onnistumiseksi voi ennen lomaa käydä läpi aikaisempia lomia ja miettiä, mikä niissä meni hyvin ja mikä huonosti. Samalla voi pohtia, mitä niistä voi ottaa opiksi.

Lomaa ei kannata ladata yhden kortin varaan ja keskittyä odottamaan vain jotain tiettyä kokemusta.

Loma tekee hyvää, vaikka se ei olisi täydellinen. Kannattaa myös muistaa, että seuraava loma tulee nopeammin kuin uskookaan.

10. Mitä töihin paluussa kannattaa ottaa huomioon?

Töihin paluu pohjustetaan jo ennen lomalle lähtöä niin, että ensimmäinen työviikko loman jälkeen on mahdollisimman rento. Silloin voi suunnitella tulevaa syksyä ja vähitellen taas palata henkisesti ja fyysisesti työpaikalle.

Loman aikana muuttuneet elämäntavat kannattaa ottaa huomioon viimeisellä lomaviikolla. Jos esimerkiksi unirytmi on muuttunut niin, että yöllä on tullut valvottua ja aamulla nukuttua pitkään, sitä kannattaa ruveta palauttamaan normaalimmaksi.

Jos lomalla on tullut paljon juhlittua ja juotua alkoholia, sen käyttöä kannattaa ruveta viimeisinä päivinä vähentämään.

Ihanteellista olisi, jos loman voisi lomailla loppuun niin, ettei tarvitse avata työkännykkää tai -sähköpostia edes viimeisenä lomailtana.

Asiantuntijana työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola, Työterveyslaitos.