Selviänkö syksystä virkeämpänä, jos popsin ravintolisiä?

Paras tapa ehkäistä väsymystä on syödä kunnolla, liikkua ja levätä tarpeeksi. Joskus tarvitaan lisäksi ravintolisiä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Joskus on syytä turvautua vitamiinilisään.

Paras tapa ehkäistä väsymystä on syödä kunnolla, liikkua ja levätä tarpeeksi. Joskus tarvitaan lisäksi ravintolisiä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

1. Minkä vitamiinien vähyys aiheuttaa vetämättömyyttä?

C-vitamiinin vähyys voi olla syy vetämättömyyteen. Sen saanti jää vähiin, jos ruokavalioon kuuluu niukasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Pitkäaikainen B12-vitamiinin puutos aiheuttaa sekin väsymystä ja alakuloa. B12-vitamiinin puutos voi kehittyä, jos välttää eläinperäistä ravintoa.

Stressi kuluttaa elimistön vitamiinivarastoja. Kiireessä terveellinen syöminen usein unohtuu ja tarvitaan vitamiinilisiä. B- ja C-vitamiinien sekä hivenaineiden yhdistelmävalmisteen vaikutuksesta suorituskykyyn on olemassa tutkimusnäyttöä. Yhdistelmä vaikuttaa myönteisesti aivojen tiedonkäsittelytoimintoihin ja suojaa henkiseltä ja fyysiseltä rasitukselta.

2. Miksi syksyllä muistutetaan D-vitamiinista?

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteiden vaikutuksesta. Syksyllä auringonvalo ei riitä enää tähän tarkoitukseen, vaan jokainen suomalainen tarvitsee D-vitamiinilisän.

Virallinen D-vitamiinisuositus 10 mikrogrammaa päivässä on maltillinen. Se ei välttämättä riitä kaikille, joten siksi saattaisi olla hyvä mittauttaa oma D-vitamiinitaso verestä. Ainakin, jos sairastelee paljon.

3. Voiko rautaa käyttää ehkäisevästi väsymyksen torjuntaan?

Raudanpuuteanemia oireilee väsymyksenä ja vetämättömänä olona. Koska se kehittyy vähitellen, ihminen usein tottuu nuutuneeseen oloon. En silti söisi vahvoja rautavalmisteita ennakkoon.

Lisärautaa suositellaan otettavaksi vain lääkärin tai sairaanhoitajan toteamaan tarpeeseen, ja siksi punasolu- ja hemoglobiiniarvot pitää mittauttaa laboratoriossa ennen lisäraudan ostamista. Runsaat kuukautiset ja rankka liikunta kuluttavat elimistön omia rautavarastoja. Näissä tapauksissa kannattaisi pyytää omalääkäriltä lähete laboratorioon. Odottava äiti saa ohjeet mahdollisen rautalisän käyttöön neuvolasta.

Raudan laatu vaikuttaa sen imeytymiseen. Rautalisien rauta voi olla kaksiarvoisena ferromuotona tai kolmiarvoisena ferrimuotona, joista ensimmäinen imeytyy helpommin. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä.

4. Saako kasvirohdoksista virtaa?

Ruusujuurta on käytetty vuosisatoja suojaamaan elimistöä psyykkisen ja fyysisen stressin haitoilta. Se on tunnettu piristävästä vaikutuksestaan, ja moni käyttää sitä kuurina. Valmistetta myydään tabletteina ja uutteena, joista uute on vahvempi. Koska ruusujuuri piristää nopeasti, sitä ei kannata ottaa illalla ennen nukkumaanmenoa.

Ginseng vaikuttaa samalla tavalla kuin ruusujuuri. Myös sitä suositellaan käytettäväksi kuureina, enintään kolme kuukautta kerrallaan.

Koska kasvirohdokset sisältävät lääkkeen kaltaisia vaikuttavia aineita, niiden ja lääkkeiden yhteiskäytöstä tulee aina keskustella farmaseutin kanssa.

5. Mitä ubikinoni on?

Ubikinoni on rasvaliukoinen, elimistön kaikissa soluissa esiintyvä, vitamiinin kaltainen yhdiste. Sen tuotanto alkaa heiketä 20 ikävuoden jälkeen. Ubikinoni-valmisteet lisäävät suorituskykyä ja parantavat jaksamista.

Stressi ja osa lääkkeistä, kuten kolesterolilääkkeet, kuluttavat elimistön ubikinoni-varastoja.

6. Miten huolehtia riittävästä unesta?

Vähäinen uni väsyttää. Uni ei tule pakottamalla, mutta sitä voi houkutella. Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa. Se on käpyrauhasen erittämä, elimistön oma hormoni, joka paitsi säätelee univalverytmiä myös laskee kehon lämpötilaa ja vireystasoa illan ja yön aikana. Melatoniini-valmistetta otetaan noin tunti ennen nukkumaanmenoa, kuitenkin ennen puoltayötä.

Perinteisesti unettomuutta on hoidettu valeriaana- eli rohtovirmajuuri-valmisteilla. Valeriaana on lievästi rauhoittava rohdos. Vaikutus tulee viikon parin käytön jälkeen.

Melatoniinia ja valeriaanaa ei pidä käyttää yhtä aikaa. Niitä ei saa käyttää myöskään yhdessä unilääkkeiden kanssa, sillä vaikutus voi olla liian voimakas.

7. Millä vitamiineilla voi lisätä vastustuskykyä?

Perinteisesti vastustuskykyä on vahvistettu ja flunssaa torjuttu isoilla C-vitamiiniannoksilla. Tutkimusten mukaan C-vitamiini ei estä flunssaa, mutta ajoissa otettuna se saattaa lyhentää taudin kestoa.

Viime aikoina tutkimukset ovat kohdistuneet D-vitamiiniin. Tutkimuksissa on huomattu, että hengitystie-infektiot ovat muita tavallisempia henkilöillä, joiden elimistön D-vitamiinipitoisuus on alhainen.

D-vitamiini aktivoi elimistön omia puolustusmekanismeja ja vaikuttaa myös moniin vakaviin sairauksiin liittyviin geeneihin, kuten syöpä-, sydän- ja verisuontauteihin yhteyksissä oleviin geeneihin.

8. Estääkö sinkki flunssaa?

Sinkki lyhentää tutkitusti flunssan kestoa. Tutkimukset on tehty imeskeltävillä sinkkiasetaattitableteilla. Niiden vaikutus on kohdistunut nieluun, jossa ne saattavat estää virusten jakautumisen. Apteekissa myytävä sinkki on sinkkiglukonaattia, jota sisältäviä tabletteja pitäisi nauttia moninkertaisesti, jotta niistä saisi vastaavan määrän sinkkiä kuin sinkkiasetaattitableteista. Runsaat sinkkimäärät saavat vatsan sekaisin.

Sinkkiä tarvitaan 7–9 milligrammaa vuorokaudessa. Aikuisen päivittäinen sinkin saanti ei kuitenkaan saisi pitkäaikaisessa käytössä ylittää 20 mg:aa. Sinkkiä löytyy myös yhdistelmävalmisteista, esimerkiksi B- ja C-vitamiinin yhdistävästä valmisteesta. Niissä ei ole sinkin yliannostuksen vaaraa.

9. Torjuuko auringonhattu flunssaa?

Auringonhattuna tunnettu kaunopunahattu on pitkään kuulunut suosituimpien rohdosvalmisteiden joukkoon. Sillä käydään itävän flunssan kimppuun ja pyritään lyhentämään taudin kestoa. Auringonhattu hillitsee tulehdusreaktioita ja tehostaa valkosolujen toimintaa.

Punahattua käytetään kuureina. Jatkuvasti käytettynä sen teho heikkenee. Sitä ei pidä käyttää jatkuvasti siksikään, että se virittää elimistön puolustusjärjestelmän olemaan turhaan varpaillaan.

10. Voiko maitohappobakteereilla torjua pöpöjä?

Suoliston puolustusjärjestelmä suojaa elimistöä haitallisten bakteerien ja virusten vaikutuksilta, ja maitohappobakteereilla voidaan vaikuttaa myönteisesti suoliston bakteerikantaan.

Niiden tehosta infektio-sairauksien ehkäisyssä kuitenkin kiistellään. Ripulin hoidossa niistä on apua niiden suoliston bakteerikantaa tasapainottavan vaikutuksen vuoksi.

Asiantuntijana proviisori Reija Yrjölä, Koivu Apteekki, Tampere.

X