Tiesitkö, että päänsärky voi johtua purentaviasta?

Pitkäaikaisen päänsäryn, jännitysniskan tai korvakipujen taustalla saattaa olla purentaelimistön toimintahäiriö.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pitkäaikaisen päänsäryn, jännitysniskan tai korvakipujen taustalla saattaa olla purentaelimistön toimintahäiriö.
Teksti: Hanna Vilo

1. Mitä purentaelimistön toimintahäiriöillä tarkoitetaan?

Purentaelimistön toimintahäiriöillä tarkoitetaan leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloja sekä toimintahäiriöitä.

Purentaelimistö mahdollistaa ruoan pureskelun ja syömisen. Lisäksi se osallistuu puhumiseen, nielemiseen ja hengittämiseen. Sillä on tärkeä merkitys ihmisen koko terveydelle.

Tavallisimpia purentaelimistön toimintahäiriöitä ovat puremalihas- tai leukanivelkivut, leukaniveläänet, vaikeus avata suuta kunnolla, päänsärky, kasvokipu, nielemisvaikeudet ja korvakivut. Hyvin monen yleisen vaivan syy voi olla purentaelimistön toimintahäiriössä, vaikka ihminen itse ei välttämättä osaa yhdistää sitä siihen. Esimerkiksi jännityspäänsärky on hyvin yleinen oire, ja usein se liittyy lihasperäiseen purentaelimistön toimintahäiriöön.

 

2. Minkälaisia oireita purentaelimistön toimintahäiriö aiheuttaa?

Yleensä oireena on kipu jossakin leuan tai pään alueella, jomotus tai muuten epämukava tunne.

Vaivat luokitellaan yleensä lihasperäisiin, nivelperäisiin ja niiden yhdistelmiin. Hyvin usein purentaelimistön toimintahäiriö on vain toisella puolella kasvoja. Esimerkiksi jompikumpi puoli leukanivelistä naksuu tai rahisee tai syödessä tuntuu jommallakummalla puolella kipua. Toisinaan ihmiset kokevat, etteivät pysty puremaan normaalisti, eivätkä hampaat tunnu menevän normaalilla tavalla yhteen.

 

3. Mitkä ovat vakavia purentaelimistön toimintahäiriöitä?

Vakava ja aika yleinen ongelma on, jos leukanivelen välilevy luiskahtaa kokonaan pois paikoiltaan, jolloin suu ei avaudu enää kunnolla. Yleensä suu avautuu noin neljä senttimetriä, mutta jos leukanivelen välilevy on luiskahtanut pois paikoiltaan, se avautuu ehkä vain pari senttimetriä. Se on usein pelottava tunne.

Vaiva saadaan ajan myötä korjattua hammaslääkärissä oikeilla hoidoilla, mutta pika-apua siihen ei yleensä ole.

Muita vakavia, mutta harvinaisia purentaelimistöön liittyviä ongelmia ovat sietämätön kipu, turvotus, tuntopuutokset, pistely ja näkökentän ongelmat. Silloin kannattaa välittömästi hakeutua hoitoon.

 

4. Miten purentaelimistön toimintahäiriöitä hoidetaan?

Vaivat ovat hyvin erilaisia, ja siksi ne vaativat erilaisia hoitomenetelmiä. Monia purentaelimistön toimintahäiriöitä hoidetaan purentaa tasapainottavalla hionnalla, jotta purenta tuntuisi mahdollisimman mukavalta ja vaivattomalta. Usein potilaalle tehdään myös purentakisko.

Vaikeimpia leukanivelten ongelmia voidaan hoitaa paikallispuudutuksessa tehtävällä nivelvälitilahuuhtelulla. Purentaelimistön toimintahäiriöissä pyritään välttämään pitkiä lääkehoitoja, mutta tarvittaessa käytetään kipulääkitystä tai lihasrelaksantteja.

Lisäksi hammaslääkäri voi ohjata potilasta tekemään omatoimisesti liike- ja rentoutusharjoituksia. Tarvittaessa hammaslääkäri voi ohjata potilaan hoitoon myös fysioterapeutille.

 

5. Mikä purentakisko on?

Purentakisko on akryylimuovista valmistettu hammassuojus, jota käytetään yleensä öisin. Hammaslääkäri valmistaa sen yhdessä hammasteknikon kanssa yksilöllisesti kullekin potilaalle.

Purentakisko voi tulla joko ylä- tai alahampaiden päälle. Siitä hyötyvät erityisesti lihaskivuista ja päänsärystä kärsivät potilaat, sillä se rentouttaa lihaksia ja vähentää leukanivelien kuormitusta. Purentakisko suojaa myös hampaita.

Jos esimerkiksi vain takahampaat purevat yhteen, mutta etuhampaat eivät, takahampaat eivät pitkään kestä niihin kohdistuvaa suurta rasitusta. Seurauksena voi olla hampaiden lohkeilua tai hammassärkyä. Purentakisko auttaa vähentämään rasitusta, jolloin koko hampaisto voi paremmin.

 

6. Mikä purentaelimistön toimintahäiriöitä aiheuttaa?

Taustalla on paljon erilaisia syitä. Yleisin toimintahäiriöiden syy on hampaiden narskuttelu tai hampaiden pureminen hyvin tiukkaan yhteen. Sitä kutsutaan bruksismiksi.

Yleensä potilas ei itse tiedosta tekevänsä kumpaakaan. Hammaslääkäri saattaa kuitenkin huomata asian hampaiden kulumisesta ja limakalvovaurioista. Jonkin verran toimintahäiriöitä aiheuttavat myös esimerkiksi kasvojen ja alaleuan traumat ja pieni alaleuka. Lisäksi jos hampaita on jouduttu poistamaan ja osa hampaista on kallellaan, seurauksena saattaa olla purentahäiriöitä.

 

7. Miten bruksismia hoidetaan?

Pitkään jatkunut bruksismi aiheuttaa usein leukanivelvaivoja ja hammasvaurioita. Silloin tarvitaan usein purennanhiontaa, jolla pyritään poistamaan ne hammaskontaktiparit, jotka aiheuttavat lihaksille ylikuormitusta.

Joskus joudutaan tekemään myös kulmahampaille jatkeita, jotta purenta ohjautuisi paremmin. Oleellinen osa hoitoa on myös riittävän ajoissa hankittu purentakisko, joka suojaa hampaita kulumiselta ja vähentää puremisen aiheuttamaa lihaskuormitusta.

Jos bruksismia ei hoideta, hampaisiin saattaa tulla monenlaisia vaurioita. Esimerkiksi paikat saattavat irrota, hampaat voivat lohkeilla, tai niiden hermot saattavat vaurioitua.

 

8. Miten psyykkiset tekijät vaikuttavat purentaan?

Kova stressi, ahdistus ja muut psyykkiset tekijät kuormittavat paljon purentaelimistöä. Usein käsittelemättömät tunteet ja suuret menetykset elämässä heijastuvat oireina purentaelimistön alueelle.

Joskus ihminen voi ikään kuin ”purra hammasta” tiedostamattaan, mutta moni huomaa myös itse, että vaikea elämäntilanne pahentaa kipuja tai muita oireita. Usein hammaslääkäri tekee yhteistyötä psykologin tai psykiatrin kanssa, jotta potilaan elämänlaatu paranisi.

 

9. Ketkä kärsivät purentaelimistön toimintahäiriöistä eniten?

Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat hyvin yleinen vaiva. Noin puolella ihmisistä on jossakin vaiheessa elämäänsä jonkinlaisia purentaan liittyviä vaivoja.

Noin kymmenellä prosentilla ihmisistä vaiva on niin vakava, että sitä täytyy hoitaa. Suurin hoidon tarve on 30–50-vuotiailla, mutta vaivoja esiintyy kaikenikäisillä. Naisilla toimintahäiriöitä on enemmän kuin miehillä, mutta tarkkaa syytä siihen ei tiedetä.

 

10. Milloin kannattaa hakeutua purentafysiologille?

Kun leukanivelissä tai purentalihaksistossa on kipuja, joiden lievittämiseen ei muualta ole löytynyt apua, kannattaa hakeutua purentafysiologille. Varsinkin jos itse epäilee, että purennassa saattaisi olla jokin häiriö, voi varata ajan suoraan.

Hyvin usein purentafysiologille tullaan myös lääkärin tai perushammaslääkärin lähetteellä.

Asiantuntijana protetiikkaan ja purentafysiologiaan erikoistunut hammaslääkäri Tiina Kainulainen, Terveystalo Oulu

X