Vaihdevuosioireisiin voi vaikuttaa elintavoilla – Näin se onnistuu
Vaihdevuosissa kannattaa kuntoilla ja kasvattaa lihasmassaa.Samalla hyvä olo lisääntyy ja vyötärökilot saavat kyytiä.
Vaihdevuosioireet voi saada kuriin elintavoilla. Lue asiantuntijat neuvot!
1. Miksi vaihdevuosilla pelotellaan?
Vaihdevuosien aikana munasarjojen hormonitoiminta muuttuu ja estrogeenin tuotanto vähenee. Estrogeenin vähyyteen liittyy erilaisia elimistön rappeutumisilmiöitä ja oireita. Oireiden esiintyminen ja vaikeus vaihtelevat, eikä niiden vaikeusastetta voi ennustaa ennakkoon. Suomalaisella naisella vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana.
Jos ikääntymiseen liittyy muita terveys-, työ- tai perhetilanteen ongelmia, hormonaaliset muutokset voivat tuntua ja näyttää todellista suuremmilta. Jotkut naiset voivat pelotella muutoksilla toisia naisia samalla tavalla kuin synnytyskokemuksilla.
2. Mitkä ovat tavallisimmat vaihdevuosioireet?
Kuumat aallot ja hikoilu ovat tavallisia, samoin unihäiriöt ja mielialavaihtelut, kuten alakuloisuus ja masentuneisuus. Yleisiä ovat myös ihon ja limakalvojen kuivuus ja kuiviin limakalvoihin liittyvät virtsatie- ja yhdyntäongelmat. Estrogeeni saattaa vaikuttaa nivelnesteen koostumukseen, ja selittää ainakin osittain vaihdevuosissa yleiset nivelkivut.
Karkeasti arvioiden kolmasosalle naisista ei vaihdevuosioireita tule lainkaan. Kolmasosalla ne kestävät joitain vuosia, toisella kolmasosalla yli viisi vuotta. Yhdellä naisella kymmenestä oireet kestävät loppuelämän. Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua silloin, kun oireet haittaavat merkittävästi päivittäistä elämää.
Estrogeenin vähyyden aiheuttamat elimistön rappeutumisilmiöt koskettavat jokaista vaihdevuosissa. Luuston haurastuminen on yksi merkki elimistön rappeutumisesta.
3. Miksi naisesta tulee vaihdevuosissa usein omenavartaloinen?
Estrogeeni säätelee rasvakudoksen jakautumista. Naisilla rasvakudos sijoittuu tyypillisesti lantiolle, takapuoleen, reisiin ja rintoihin. Kun estrogeenin tuotanto loppuu, rasvakudos siirtyy naisella vatsalle ja vyötärölle. Vyötärölle kertynyt rasva lisää metabolisen oireyhtymän ja sitä kautta tyypin 2 diabeteksen ja sydänsairauksien vaaraa.
4. Viekö hormonikorvaushoito varmasti vaihdevuosioireet?
Syy oireisiin on elimistön oman estrogeenin loppumisessa, ja siten estrogeeni on vaikeiden vaihdevuosioireiden ainoa tehokas hoito.
Estrogeeni helpottaa vaihdevuosioireita tai poistaa ne kokonaan. Ellei se auta, syy oireisiin on muussa kuin vaihdevuosissa. Estrogeeni parantaa samalla limakalvojen kuntoa ja ehkäisee osteoporoosia eli luukatoa.
5. Entä jos hormonit pelottavat?
Hormonikorvaushoidolla on hyötyjä ja haittoja. Se suojaa paksusuolen syövältä ja osteoporoottisilta murtumilta, mutta lisää hieman rintasyöpä- ja laskimotukosriskiä. Esimerkiksi ylipaino, päivittäinen tai humalahakuinen alkoholinkäyttö, tupakka ja liikkumattomuus ovat kuitenkin hormonihoitoa huomattavasti suurempia rintasyövän riskejä. Yleinen harhakäsitys on, että myös limakalvoille annosteltavat estrogeenivalmisteet lisäävät rintasyöpäriskiä. Yhdessä paikallisvalmisteannoksessa on vain sadasosa suun kautta otettavien tablettien hormonimäärästä.
Hormonikorvaushoidon hyödyt arvioidaan yksilöllisesti, sillä naisen terveydentila ja ikä vaikuttavat hoidon sopivuuteen. Huolista ja peloista kannattaa keskustella oman gynekologin kanssa.
6. Miten sopivin hormonikorvaushoito löytyy?
Sopivan hoidon valinta kuuluu lääkärille. Hän valitsee valmisteen ja annoksen potilaalleen yksilöllisesti, ja siksi omaa hormonikorvaushoitoa ei kannata verrata ystävän hoitoon.
Hormonikorvaushoidossa estrogeeni otetaan suun kautta tabletteina, ihon kautta laastarina tai geelinä. Jos naisella on kohtu tallella, hoitoon lisätään keltarauhashormoni joko hormonikierukkana, yhdistettynä tabletteihin tai yhdistelmälaastareina kohtusyövän estämiseksi. Hormonikorvaushoidossa käytetään aina pienintä mahdollista oireisiin tehoavaa annosta.
7. Helpottavatko vaihdevuosioireet ruokavaliolla?
Terveellinen, monipuolinen ruokavalio auttaa aina lisäämään hyvänolon tunnetta. Jos vaihdevuosioireet ovat voimakkaita, ei pelkkä ruokavalio aina riitä. Sellaisia ruoka-aineita tai ruokavaliota ei ole, mikä täysin estäisi vaihdevuosioireet.
Vaihdevuosissa kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ruokavalioon ja unohtaa pikadieetit. Niistä on elimistölle enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä ne tekevät ihmisestä niin sanotun laihan lihavan. Tällä tarkoitetaan normaalipainoista tai hoikkaa ihmistä, jonka elimistössä on lihaskudoksen sijaan runsaasti rasvakudosta. Siten normaalipainoisellakin voi olla lihavuuteen liittyviä terveysriskejä.
8. Katoavatko vaihdevuosioireet ravintolisillä?
Luontaistuotteilla eikä vitamiinilisillä ole tutkimuksissa todettu merkittävää hoitovaikutusta vaikeisiin vaihdevuosioireisiin. Luontaistuotteiden tehoa voi verrata lumelääkkeeseen ja joissain tapauksissa lumelääke on hyvä lääke.
Vaihdevuosi-ikäisen naisen kannattaa syödä D-vitamiinia yleisten suositusten mukaan, sillä se huolehtii osaltaan tässä iässä haurastuvasta luustosta.
9. Saako vaihdevuosioireet kuriin liikunnalla?
Tuoreessa väitöstutkimuksessa huomattiin, että terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvilla vaihdevuosi-ikäisillä naisilla oli vähemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, somaattisia oireita sekä muisti- ja keskittymisongelmia. Lisäksi he kokivat elämänlaatunsa muita paremmaksi, kun heitä verrattiin naisiin, jotka eivät harrastaneet liikuntaa suosituksen mukaisesti. Naisten unen laatu oli parempi ja unta häiritsevien yöllisten kuumien aaltojen määrä oli vähäisempi kuin verrokeilla.
Vaikeisiin oireisiin ei liikunnan teho kuitenkaan riitä.
10. Millä estää vaihdevuosien painonnousu?
Vaihdevuosien jälkeen nainen lihoo keskimäärin puoli kiloa vuodessa, käytti hän hormonikorvaushoitoa tai ei. Vaihdevuosi-ikäinen nainen ei saisi laihduttaa pelkästään vähentämällä syömistä, sillä tällä tapaa elimistö rasvoittuu ja rasva kertyy helposti epäedulliseen paikkaan eli vyötärölle. Vaarana on, että vaikka paino pysyy samana, rasvakudos korvaa lihaksen.
Hormonikorvaushoito estää rasvakudoksen siirtymisen naisellisista paikoista vyötärölle, mutta ainoana se ei riitä.
Painonhallintaan tulisi aina yhdistää liikunta ja mielellään lihaskuntoa ylläpitävä liikunta. Se muuttaa kehon koostumusta siten, että rasvakudos korvautuu lihaskudoksella, jolloin metabolisen oireyhtymän vaara vähenee.
Koska nykyihmisen arjessa fyysiset askareet ovat harvinaisia, kuntosali on hänelle erinomainen paikka ylläpitää lihaskuntoa ja -massaa.
Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Anna-Mari Heikkinen, Terveystalo.
Artikkelia on muokattu 19.9.2023 klo 16:32
Jaa juttu Facebookissa
Jaa juttu Twitterissä
Tilaa Seura
