Miksi vatsa lakkoilee kesällä? Lue asiantuntijan vinkit

Vatsa tykkää rutiineista ja saattaa suivaantua epäsäännöllisestä lomasyömisestä ja -matkoista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vatsa tykkää rutiineista ja saattaa suivaantua epäsäännöllisestä lomasyömisestä ja -matkoista.
Teksti:
Virve Järvinen

1. Miksi maha menee kesällä usein lakkoon?

Mahalaukku ei ole matkalaukku eli sinne ei voi laittaa ihan mitä tahansa koska tahansa. Maha ja suoli tykkäävät rutiineista ja säännöllisestä syömisestä. Säännölliset ruoka-ajat ja unirytmi sekä liikunta saavat suolen toimimaan säännöllisesti.

Lomareissuilla suoli lakkoilee herkästi, sillä matkakohteessa kuidun saanti voi olla niukempaa. Niin käy esimerkiksi silloin, kun arjen ruisleipä vaihtuu matkalla vaaleaan vehnäleipään. Pitkällä matkalla istutaan paljon, eikä suoli saa kaipaamaansa liikettä, mikä kostautuu usein ummetuksena.

Mahan toiminta on yksilöllistä. Monesti mahavaivaiset kokevat, että kesällä ja lomalla maha toimii talvea ja arkea paremmin. Monella arjen istuminen vaihtuu kesällä liikkuvampaan elämäntyyliin ja mahaa kiusaava stressi hellittää.

 

2. Millä suoleen saa vauhtia?

Kuitu, neste ja liikunta hoitavat ja ehkäisevät ummetusta. Kuitua saa kuitupitoisesta leivästä, puuroista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Ellei niiden kuitu riitä, ruokavalioon voi lisätä leseitä, kuiturouheita tai siemeniä. Jos ruisleipä ei sovi, kannattaa kokeilla kauraleipää tai muuta kuitupitoista leipää. Apteekeissa on myös kuituvalmisteita, jotka helpottavat ulostamista lisäämällä suolen sisältöä ja pitämällä ulostemassan pehmeänä. Niiden käyttö kannattaa aloittaa asteittain.

Jos tilanne vaatii nopeaa apua, perinteiset konstit eli kahvi, luumusose ja pellavansiemenet voivat auttaa.

3. Mitä maha tykkää helteestä?

Kuumuus sinänsä ei mahaa haittaa. Ummetusta voi tulla, ellei kuumalla kehosta poistuvaa nestettä korvata riittävällä juomisella. Elimistön nesteen tarve on puolestatoista litrasta kahteen litraan päivässä, josta osa saadaan ruoan mukana. Juotavaa jää noin viidestä seitsemään lasia joka päivä. Kuumalla tähän saisi lisätä pari lasillista.

Jos kivennäisvesi maistuu kraanavettä paremmin, kannattaa valita tuote, jossa ei ole natriumia. Tarvittavan suolan saa ruoan mukana, kun muistaa syödä säännöllisesti helteelläkin. Koska hiilihapotetun juoman kuplat sisältävät ilmaa, osalle ne aiheuttavat ilmavaivoja.

 

4. Pitäisikö lomalla noudattaa samoja ruokatapoja kuin arkena?

Kyllä lomalla voi ottaa vähän rennommin. Ei silloin tarvitse nousta seitsemältä keittämään aamupuuroa. Säännöllistä ateriarytmiä ei kannata kuitenkaan unohtaa. Lomallakin on hyvä syödä tasaisesti ja laittaa jotain suuhun kolmen neljän tunnin välein.

Lämmin ruoka ei kesäkuumalla välttämättä maistu, eikä tarvitsekaan. Ruoan ravintoarvot eivät ole sen lämpötilasta kiinni. Jos talvella ateria on koostunut vaikka lämpimästä broilerista, pastasta ja kasviksista, nyt samoista aineksista voi tehdä kylmän salaatin.

5. Miten vatsan vastustuskykyä vahvistetaan?

Monipuolinen ruokavalio auttaa myös vastustuskykyyn. Jos haluaa, voi kokeilla maitohappobakteereita joko kapseleina tai elintarvikkeina, kuten mehuina, mehukeittoina ja jugurtteina. Niistä voi olla hyötyä esimerkiksi matkalla tai erilaisissa maha- ja suolivaivoissa.

Hyvä käsihygienia ehkäisee vatsatauteja aiheuttavien virusten ja bakteerien leviämistä. Jos ripulitauti kuitenkin iskee, maitohappobakteerit saattavat lyhentää taudin kestoa.

6. Mitä löysävatsainen uskaltaa syödä?

Paastoaminen ei paranna ripulia. Huonosta ruokahalusta huolimatta on tärkeää syödä pieniä annoksia tasaisin väliajoin. Esimerkiksi veteen keitetyt puurot, kasvis-, hedelmä- ja marjasoseet, kuiva leipä, laktoosittomat hapanmaitotuotteet ja keitetty broileri tai kala ovat helposti sulavia ja hyvin siedettyjä ruokia.

Koska ripuli johtaa varsinkin ikääntyneillä ja pikkulapsilla nopeasti elimistön kuivumiseen, pitää juoda riittävästi – pari litraa vuorokaudessa. Juotavaksi käy laimea mehu ja tee, kivennäisvesi ja mehukeitot sekä laiha liha- tai kasvisliemi. Runsaasti sokeroidut juomat voivat pahentaa ripulia.

 

7. Miksi grilliherkut närästävät?

Närästystä aiheuttavat ruoka-aineet ovat yksilöllisiä. Yksi voi oireilla runsaasta kahvin juomisesta, toinen alkoholista ja kolmas voimakkaasti maustetuista, rasvaisista ruoista, jollaisia grilliruoat voivat olla.

Närästyksestä kärsivät ihmiset sietävät monesti heille oireita aiheuttavia ruoka-aineita pieninä määrinä. Ruoan annoskoko on hyvä pitää kohtuullisena, kasvattaa kasvisten osuutta ja vastaavasti pienentää lihan ja makkaran määrää.

Aterian ajankohtaa kannattaa tarvittaessa aikaistaa. Myöhäiset ateriat ja nukkumaanmeno pian syömisen jälkeen altistavat närästykselle yöllä.

 

8. Voiko grillaaminen olla vaarallista?

Grillaaminen kuuluu kesään. Sitä sopii harrastaa useinkin, jos grillaa muutakin kuin lihaa tai makkaraa. Broileri ja kala ovat jo löytäneet tiensä moneen grilliin. Kasviksista voi tehdä vaikka vartaita tai nyyttejä, joihin pistää kastikkeeksi tuorejuustonokareen tai kermaviilikastiketta.

Ruokaa ei parane grillata karrelle ja grilliritilään kertynyt musta karsta kannattaa putsata säännöllisesti pois. Grillaaminen on taitolaji, mutta onneksi sitä on koko kesä aikaa opetella.

 

9. Mitä tehdä, kun tuoreet kasvikset keräävät ilmaa vatsaan?

Esimerkiksi kaalit, sipuli, vesimeloni, palkokasvit, omena ja paprika keräävät suolistoon kaasua. Niiden käyttömäärää voi pienentää tai tarvittaessa jättää kokonaan pois ruokavaliosta, sillä vihanneksissa ja hedelmissä valikoimaa riittää. Myös hotkiminen voi olla syy ilmavaivoihin.

Osalle ihmisistä tietyt kasvikset aiheuttavat oireita vain kypsentämättöminä. Mahdollisimman nopea kypsytys on vitamiinihävikin kannalta paras ruoanvalmistustapa.

10. Miten huolehtia kylmäketjusta ja ehkäistä ruokamyrkytykset?

Lämpimässä ruoan mahdollisesti sisältämien ruokamyrkytysbakteerien määrä lisääntyy nopeasti. Ruokamyrkytys eroaa muista vatsataudeista siinä, että sen aiheuttama ripulointi ja oksentaminen tulevat nopeasti ja rajuina jopa puolessa tunnissa syömisestä.

Ruoan kylmäketju ei saisi päästä katkeamaan kaupan ja kotikeittiön välillä. Kylmälaukkuun pakatut elintarvikkeet säilyvät syömäkelpoisina pari tuntia. Jos matka kestää pidempään, eväät olisi hyvä hankkia lähempänä määränpäätä.

Erityisesti kala, liha, kermakakut, majoneesi, tuorejuustot ja äyriäiset pilaantuvat herkästi. Juhlapöytään niitä kannattaa kattaa kerralla pieniä määriä ja täydentää astioita pitkin juhlaa. Tarjoiluastioiden alle voi hankkia kylmäalustat ja kakulle kuvun, johon saa alle kylmäpatruunan.

Asiantuntijana TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Riina Talvitie, Tampereen kaupunki ja Dextra-Koskiklinikka.

X