Mitä voin tehdä: Naapurien äänekäs riitely häiritsee

Miettisten unelmakoti on osoittautunut katastrofiksi naapureiden takia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Miettisten unelmakoti on osoittautunut katastrofiksi naapureiden takia.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

’Voi #¤%¤!” ”Parempi olisi erota!”

Naapureiden riitely on lähes jokapäiväistä. Huuto kuuluu Miettisille niin hyvin, että jokaisesta sanasta saa vaivatta selvää. Aivan kuin seiniä ei olisikaan. Äänieristys on silti kunnossa. Naapurit vain huutavat lujaa.

Miettiset muuttivat rivitaloasuntoonsa vuosi sitten. Asuinalue vaikutti idylliseltä pikkulapsiperheelle. He olettivat naapureiden olevan asiallisia ja ystävällisiä, sillä kaikki asunnot ovat omistusasuntoja.

Toisin kuitenkin kävi. Nyt Miettiset kuuntelevat jatkuvaa parisuhdekinaa. Lapsiakin tilanne hämmentää.

Riitelyä on vaikea ottaa naapureiden kanssa puheeksi, sillä kaikki naapurit ovat ystävällisiä pihalla tavatessa. Miettiset ovat kuitenkin varmoja, keitä riitapukarit ovat. Huuto kuuluu aina oikealta. Penttiset eivät tunnu ymmärtävän, että Miettiset kuulevat heidän kaikki parisuhdeongelmansa, sillä heitä ei näytä ollenkaan hävettävän katsoa Miettisiä silmiin vain muutamaa minuuttia riitelyn jälkeen. Penttiset juttelevat Miettisten kanssa hyvänpäivänkuulumisia kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Miettiset eivät haluaisi muuttaa pois, vaan huomauttaa ystävällisesti ja jatkaa naapurisopua. Mutta onko se mahdollista? Entä jos Penttiset alkavat huutaa naapureilleenkin samaan tyyliin kuin toisilleen, jos heidän käytöstään kritisoi? Pitäisikö naapureiden huonoa käytöstä vain opetella sietämään?

Asia rohkeasti puheeksi

Miettisten naapureiden riidat aiheuttavat hämmennystä perheen aikuisissa ja lapsissa. Naapureiden kovaääniseen riitelyyn sopeutuminen ei ole hyvä ratkaisu lasten vuoksi. Aikuisten tapa toimia antaa esimerkin lapsille, jotka oppivat mallista tärkeitä elämäntaitoja.

Miettiset ovat toimineet oikein siinä, että he ovat rauhassa miettineet naapureiden lähestymistä. Huutoon ei kannata vastata huutamalla kovempaa.

Asian perille menoa edistää minä-viestien käyttäminen. Toisen syyttäminen saa viestin vastaanottajassa aikaan puolustautumisreaktion. Omista tunteista toki saa ja on hyväkin puhua, mutta tunteista ja tunteella puhuminen ovat kaksi eri asiaa.

On luonnollinen pelätä Penttisten reaktioita. Siksi kannattaa miettiä, milloin ottaa asia esille. Kovan riidan keskelle ei kannata mennä väliin. On hyvä myös pohtia, kannattaisiko kääntyä viranomaisten puoleen. Onko perheessä esimerkiksi lapsia, joiden hyvinvointi edellyttää lastensuojeluilmoitusta?

Miettisten kannattaa lähestyä Penttisiä tilanteen rauhoituttua. He voivat kertoa, mitä ovat seinän läpi kuulleet ja millaisia tunteita riitatilanteet heissä herättävät. Miettisten kannattaa myös kertoa, millaisia toiveita heillä on tulevaisuuden suhteen.

Perheellä on täysi oikeus pitää kiinni hiljaisuutta koskevista rajoistaan. Voihan olla, että Penttiset eivät ole todella ymmärtäneet, kuinka hyvin heidän riitelynsä naapuriin kuuluu.

Jos puheyhteyttä Penttisiin ei yrityksistä huolimatta synny, Miettiset voivat kääntyä isännöitsijän puoleen.

Poismuuttaminenkin on käynyt Miettisten mielessä. Haastavien tilanteiden väistäminen ei pitkässä juoksussa toimi. Tunteet jäävät kaihertamaan ja synnyttävät pahimmillaan katkeruutta. Ei voi myöskään tietää, mikä seuraavassa kodissa odottaa. Asunnon hyvistä asioista luopuminen saattaa tuntua kipeältä. Tietenkin, jos mitkään muut ratkaisuyritykset eivät tuota tulosta, voi uuden asunnon etsiminen olla oikea ratkaisu.

Tanja Kallio, hankekoordinaattori, Parempi avioliitto ry

X