Tappouhkaus oli liikaa - Äiti käski Suldaan Said Ahmedia jättämään politiikan

Nuori pakolaistaustainen vasemmistopoliitikko ei aio taipua, vaikka jatkuva vihaviestittely ja uhkailu koettelee myös hänen lähipiiriään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suldaan Said Ahmed on helsinkiläinen kansalaisaktivisti ja vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja.

Nuori pakolaistaustainen vasemmistopoliitikko ei aio taipua, vaikka jatkuva vihaviestittely ja uhkailu koettelee myös hänen lähipiiriään.
Teksti: Jussi Korhonen

”Entinen poliisi uhkailee mua Rajat kiinni -ryhmässä. Teen tästä rikosilmoituksen.”

Noin kuului Suldaan Said Ahmedin Facebookiin hiljattain kirjoittama saateteksti. Hän viittasi sillä julkaisemaansa kuvakaappaukseen keskustelusta, joka oli käyty rasistisesta vihanlietsonnasta tunnetussa Facebook-ryhmässä.

”Kaikki matut ja varsinkin somalit pitäisi tappaa”, keskustelussa julistettiin.

Tämän jälkeen julistaja tiedusteli, osaisiko joku ryhmäläisistä kertoa, missä Suldaan Said Ahmed asuu.

”Sattuisi olemaan meidän lössillä asian tynkää”, hän perusteli kysymystään.

”Itiksessä varmaan, siellä ne muutkin nekrut”, miehelle vastattiin.

Osoitetta voi olla hankala löytää avoimista lähteistä. Se on salaista tietoa. Kyseessä ei ollut nimittäin lainkaan ensimmäinen kerta, kun Suldaan Said Ahmedia uhattiin. Ei ole myöskään ensimmäinen hänen tekemänsä rikosilmoitus. Toistaiseksi yhdestäkään ei ole seurannut mitään.

Ensimmäinen pakolaistaustainen puoluejohdossa

23-vuotias Suldaan Said Ahmed on ensimmäinen pakolaistaustainen henkilö, joka on valittu minkään suomalaisen puolueen johtotehtäviin.

Hänestä tuli kesäkuussa vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja vain kahdeksan vuotta sen jälkeen kun hän oli saapunut Suomeen Somaliasta.

Helsinkiläispoliitikko on saanut nimeä erityisesti rasismin vastaisen työnsä vuoksi. Said Ahmed tunnetaan aktiivisena verkkokeskustelijana, mutta hän ei arkaile panna itseään likoon kaduillakaan.

Talvella hän perusti oman katupartioporukan rasististen partioiden vastapainoksi. Heinäkuun alussa hän oli otsikoissa jalkauduttuaan jakamaan ruusuja Suomi ensin -liikkeen masinoimaan mielenosoitukseen osallistuneille, jotka vastustivat helsinkiläisessä kauppakeskus Itiksessä järjestettyä muslimeille suunnattua tapahtumaa.

Rasismi on vasemmistopoliitikolle turhankin tuttu juttu myös henkilökohtaisesti. Siitä on tullut tärkein yksittäinen kysymys, joka motivoi häntä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

”En halua että seuraava sukupolvi kohtaa samanlaista rasismia kuin me tänä päivänä. Sen eteen on tehtävä töitä”, Said Ahmed sanoo.

Rasismin julkinen vastustaja asettaa itsensä alttiiksi etenkin netissä vellovalle vihapuheelle. Näin on erityisesti silloin, jos sattuu itse kuulumaan rasistisen vihan pääkohderyhmiin.

Somalialaislähtöinen Said Ahmed arvioi, että hänen poliittisen toimintansa sijaan juuri hänen taustansa on pääsyy hänen kokemaansa painostukseen. Sitä hän joutuu sietämään muodossa tai toisessa päivittäin.

”En muista, että enää aikoihin olisi ollut yhtäkään sellaista päivää, jolloin en olisi saanut vihapostia.”

Pelkästä rasismista ei kuitenkaan ole poliitikon mielestä kysymys, vaan äänekkäästi kantaa ottava vaikuttaja näkee uhkailuissa myös poliittisen ulottuvuuden. Said Ahmed sanoo, että vihaviestittely yltyy aina, kun hän ottaa näkyvämmin osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

”Moni haluaa hiljentää minut pelottelulla”, hän uskoo.

”En kerro äidille”

Suldaan Said Ahmed vakuuttaa kestävänsä jatkuvan painostuksen. Tässä häntä auttavat tukiviestit, joita satelee runsaasti tutuilta ja tuntemattomilta ympäri Suomen.

Vihan kohteena oleminen ei kuitenkaan koettele pelkästään poliitikkoa, vaan se vaatii veronsa myös lähipiiriltä.

”Koko perhe on tosi peloissaan minun puolestani. Äiti on sitä mieltä, että minun pitäisi lopettaa politiikka.”

Politiikan jättäminen ei ole kuitenkaan Suldaan Said Ahmedille vaihtoehto.

”Äidille olen sanonut, että jonkun tämä on tehtävä. Jonkun on ajettava muutosta, ja se joku olen minä.”

Nykyään Said Ahmed säästelee lähipiiriään.

”Kerron enää harvoin äidilleni tai muille läheisilleni kohtaamastani rasismista tai uhkailusta. En halua, että he joutuvat kantamaan huolta.”

Pojan vakuuttelut eivät kuitenkaan äidin huolta kokonaan hälvennä. Äiti seuraa poikansa somekirjoittelua tarkasti ja kyselee hänen kuulumisiaan päivittäin puhelimitse.

Kun syyttäjä ei syytä

Vihapuhe näyttää usein vastaavan erinäisten rikosten lakipykäliin kirjattuja määritelmiä. Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja julkinen kehottaminen rikokseen ovat nimikkeitä, jotka maallikon silmissä osuvat moniin Suldaan Said Ahmedin saamiin viesteihin tai hänestä verkkokeskusteluihin kirjoitettuihin kommentteihin. Seuraamuksia vihakirjoittelusta koituu kuitenkin harvoin.

”Minulle on aiemmin esimerkiksi kirjoitettu, että ’tilasit kuolemasi’, eikä kirjoittaja joutunut vastuuseen. Luottamukseni koko järjestelmää kohtaan on nyt tosi heikko”, Said Ahmed valittelee.

Hän on tehnyt lukuisia rikosilmoituksia, mutta yhdestäkään ei ole seurannut mitään. Said Ahmedin mukaan kuoleman tilaamista koskenut viesti eteni syyttäjälle, mutta muuten rikosoikeudelliset prosessit ovat tyssänneet, kun ilmoitukset eivät ole edenneet poliisia pidemmälle.

”Niitä on kyllä tutkittu, mutta syytteitä ei ole nostettu.”

Tätä Said Ahmed pitää yleisemminkin ongelmallisena. Hän arvelee, että seuraamuksien puute on johtanut siihen, että vihapuheesta ei ilmoiteta poliisille.

”Jos edes selvistä rikostapauksista tehdyt ilmoitukset johtaisivat tuomioihin, niin moni muukin tekisi niitä. Nyt ajatellaan, ettei sillä ole väliä ja ettei se auta.”

Suldaan Said Ahmed antaa kaikesta huolimatta myös kiitosta poliiseille, joiden kanssa kän kertoo keskustelevansa usein.

”Minulla on paljon ystäviä poliisissa. Uhkailijat ovat heille monesti tuttuja. Poliisit arvioivat saamieni viestien sisältöä ja neuvovat, mitä milloinkin pitäisi tehdä.”

Esimerkiksi hänen kotiosoitteensa salaaminen on tällaisen neuvonpidon seurausta.

Vihapuhe lietsoo vihatekoja

Kuoleman tilaamiseen liittyvän viestin tapauksessa asia ei edennyt käräjille siksi, että Suldaan Said Ahmed ei ollut kokenut viestiä konkreettisesti uhkaavaksi. Hänen mielestään myös vihaviestittelyn välillinen uhka tulisi kuitenkin ottaa vakavasti.

”Kyllä minä pelkään, että joku inspiroituu näistä kiihottamisista. Tehtiinhän Briteissäkin murha.”

Tällä hän viittaa kesäkuussa Englannissa murhatun Jo Coxin tapaukseen. Brittikansanedustajan murhasi äärioikeistolaistaustainen mies, jolla oli yhteys myös muukalaisvihamieliseen Britain First -liikkeeseen.

Kauppakeskus Itiksessä mieltään osoittanut Suomi ensin -liike on pitkälti kopioinut julistuksensa brittivastineeltaan.

”Vihapuheesta on lyhyt askel vihatekohin”, Suldaan Said Ahmed lataa.

Hän sanoo itse yrittävänsä päinvastaista lähestymistapaa, kuten ruusuja ja vuoropuhelua. Mutta onnistuuko dialogi vihaajien kanssa?

”Ei koskaan, koska he ovat jo päättäneet, että minä olen kaikkea pahaa.”

Itiksessä Suomi ensin -johdolle eivät nuoren poliitikon tarjoamat ruusut kelvanneet. Niistä kieltäydyttiin vähemmän kohteliaasti. Said Ahmed ei aio kuitenkaan antaa periksi.

”Joskus mikään ei riitä, mutta kaikkea on kokeiltava”, hän sanoo.

Kaksi päivää haastattelun jälkeen Suldaan Said Ahmed lähettää viestin. Tuttu poliisi oli kertonut, että poliisi on ottanut oma-aloitteisesti tutkittavakseen sosiaalisessa mediassa huomiota herättäneen tapauksen, jossa Rajat kiinni -ryhmässä tappamista uhonnut oli kysellyt Said Ahmedin osoitetta.

Tilaa Seura

X