”Kyllä niillä miehillä voi olla taka-ajatuksia” – Saako varatulla naisella olla miespuolisia nettituttuja?

Lauralla on useita miespuolisia facebook-ystäviä. Aviomies Paavo ei pidä vaimonsa someflirtistä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lauralla on useita miespuolisia facebook-ystäviä. Aviomies Paavo ei pidä vaimonsa someflirtistä.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

”Minä vain keskustelen facebookissa kavereideni kanssa. Ei tässä ole mitään ongelmaa”, Laura sanoo.

Hänen miehensä Paavo ei ole samaa mieltä. Paavon mielestä pari tuntia illassa nettiaikaa miespuolisen ystävän kanssa ei ole enää pelkkää kaveruutta.

Sitä paitsi Paavo on nähnyt viestien sisältöjä, kun Lauran kone on jäänyt päälle. Keskusteluissa on selkeä flirttaileva sävy. Miehet kehuvat Lauran ulkonäköä ja pukeutumista.

Lauran mielestä Paavo on vain mustasukkainen ja kateellinen. Paavolla itsellään ei ole muita kavereita kuin työkaverit, joiden kanssa hän tapaa työajan ulkopuolella vain harvoin.

Paavo ei vietä koskaan aikaa kenenkään muun naisen kuin vaimonsa kanssa eikä oikein ymmärrä miesten ja naisten välisiä ystävyyssuhteita.

”Kyllä niillä miehillä voi olla taka-ajatuksia”, Paavo sanoo.

”Tai voihan sinullakin olla”, hän vielä lisää vaimolleen.

Lauraa raivostuttaa ja turhauttaa, ettei hän saa toteuttaa omaa sosiaalista luonnettaan ilman miehen mäkätystä ja kyttäämistä.

Laura ei edes tapaa facebook-ystäviään ”livenä” eli nettikeskustelujen ulkopuolella, mutta Paavo valittaa silti.

”Mihin sinä oikein tarvitset noita miehiä? Mikset voi keskustella naisten kanssa?” Paavo kysyy.

Laura vastaa kaipaavansa ystäviä, joiden kanssa rupatella kevyesti työpäivän jälkeen. Osa hänen ystävistään vain sattuu olemaan miehiä.

”Mikset sinä puhu minulle? Miksen minä riitä?” Paavo ihmettelee.

Lauraa turhauttaa koko ajan enemmän. Hän ei usko, että lähes erakkoluonteinen Paavo ymmärtää koskaan ystävien tarpeen.

Miten aviopari voisi päästä johonkin yhteisymmärrykseen nettiystävistä?

Suhteen merkitys puntariin

Lauralla ja Paavolla on erilainen käsitys siitä, mistä näissä nettikeskusteluissa on kyse. Laura näkee ne keskusteluina kavereiden kanssa, mutta Paavon mielestä ne ovat pois heidän suhteestaan ja jopa uhkaavat sitä.

Tällaisesta asetelmasta joudutaan helposti juupas-eipäs-väittelyyn. Väittelemällä ei voi muuttaa toisen kokemusta. Tai jos toisen mielipide tällaisen väännön myötä muuttuu, on suuri vaara että taustalla on suhdetta vaurioittava vallankäyttö.

Lauran olisi hyvä tiedostaa, että hänen toimintansa loukkaa Paavoa. Lauran on hyvä muistaa, että loukkaaja ei koskaan tiedä mikä hänen toiminnassaan toista loukkaa ja mikä ei voi olla loukkaavaa. Se, joka kokee tulleensa loukatuksi, on ainoa asiantuntija. Vain hän voi kertoa, mikä häntä loukkaa ja mikä ei. Toinen ei voi kertoa hänelle, mistä saa ja mistä ei saa loukkaantua. Lauran nettikeskustelujen määrä ja sävy ovat puolisosta loukkaavia.

Toiseksi Lauran on syytä miettiä netin käyttöään ja näiden yhteyksien merkitystä, jos Paavon väittämä pari tuntia illassa netissä pitää paikkansa. Sellainen määrä parisuhteessa elävälle aikuiselle varmasti vaikuttaa ihmissuhteisiin, vaikka keskusteluissa ei olisi mitään pahaa.

Paavonkin on hyvä miettiä omaa toimintaansa. Miksi hän ei luota siihen, että Laura voisi ottaa kehut vastaan ilman ihastumista? Onko hän itse antanut Lauralle myönteistä palautetta ja kehunut hänen ulkonäköään ja pukeutumistaan?

On hyvä puhua siitä, mitä toinen ihminen ja yhteinen suhde kummallekin merkitsevät. Perimmäinen kysymys molemmilla voi olla se, miten tärkeä on toiselle.

Me tarvitsemme ystäviä. Tärkeää on toimia niin, että parisuhde ei jää ainoaksi merkittäväksi ihmissuhteeksi. Hyvässä parisuhteessa pidetään kuitenkin huolta siitä, että oma toiminta on sellaista, että kumppani ei koe sitä uhkaavaksi. Sairaalloisen mustasukkaisen kumppanin kanssa tämä ei onnistu, mutta Lauran ja Paavon tapauksessa siitä ei tunnu olevan kysymys.

Heikki Syrjämäki, pari- ja seksuaaliterapeutti,  Tampereen seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus

X