Änkytystä ei pidä salata
Vaikka puhe pätkii, ajatus kulkee. Änkyttävä ihminen saa silti väliin vakuutella sitä muille – ja itselleen.
Jari Hietala on avustanut näyttelijöitä Kuninkaan puhe -näytelmässä.
Änkytys herättää pelkoa ja turhautuneisuutta niin puhujassa kuin kuulijassakin. Pahimmillaan puhehaitta johtaa eristäytymiseen. Jari Hietalalla, 48, oman asenteen muutos auttoi tulemaan sinuiksi änkytyksen kanssa.
Tähän havahduin
En muista, koska aloin änkyttää – varhaislapsuudessa kaiketi. Änkytys ei kuitenkaan haitannut elämääni ennen kuin siirryin opiskelemaan ja myöhemmin työelämään.
Olin 20 vuotta piiloänkyttäjä eli tein kaikkeni, että muut eivät huomaisi ongelmaani. Suunnittelin päivät ja puhetilanteet ennakkoon ja vältin kokouksia kuin ruttoa. Olen sosiaali-alalla ja asiakkaiden kanssa puhekontaktissa. Työpäivien jälkeen olin aina mahdottoman väsynyt.
Pelkäsin paljastuvani änkyttäjäksi, sillä osa ihmisistä kuvittelee, että änkytys vaikuttaa jotenkin ihmisen älyyn tai psyykeen. Oma pelkoni tuki osaltaan tätä ajatusta. Vuonna 2002 erään asiakastapaamisen jälkeen puheeni lukkiutui täysin ja hakeuduin työterveyshuoltoon.
Vastaanotolla
Sain työterveyshuollosta lähetteen sairaalaan foniatrian osastolle. Koska puhuminen käheyttää ääneni, sairaalassa alettiin tutkia syytä käheyteen – vaikka olin tullut hakemaan apua änkytykseeni. Onneksi epäselvyys korjattiin ja pääsin puheterapiaan.
Puheterapian tavoitteena oli tehdä puheesta sujuvampaa ja lisätä roh-keutta puhumiseen. Suurimman rohkeuden sain kuitenkin Suomen änkyttäjien yhdistyksestä ja vertaistuesta. Jo sen tajuaminen, etten ole ongelmani kanssa yksin, helpotti oloani. Tajusin, etten ole änkytykseni vuoksi muita huonompi. Ymmärsin, että salaamalla ongelmani teen hallaa vain itselleni.
Näin hoidin itseäni
Aloitin vapaaehtoistyön änkyttäjien vertaisryhmän vetäjänä. Olisin toisille huono tuki, jos häpeäisin puhettani. Enää en pyytele anteeksi änkytystäni. Aiemmin tein niin ja mietin, kuinka muut kestävät läsnäoloani. Nykyään arvostan itseäni. Tie tähän on ollut pitkä, sillä olen sekä änkyttäjä että liikuntarajoitteinen. Kerään katseita.
Ympäristön asennoituminen vaikuttaa minun ja muiden änkyttävien ihmisten puheen sujuvuuteen. Kun toinen ihminen on aidosti kiinnostunut sanomisistani, puhe sujuu.
Puheeni takkuaa väsyneenä ja kiireessä. Olen opetellut sinnikkäästi hitaan, minulle uuden puhetavan. Rauhallinen puhetapa sai puheterapeutin antamaan minulle lempinimen pastori Hietala. Kun sisimpäni on rauhallinen, myös puheeni on sitä. Olen rauhallinen, sillä olen sinut änkytykseni kanssa.
Olen kokeillut myös hypnoosia. Se on kohottanut itsetuntoa, mutta kehitettävää on vielä. Tavoitteena on, ettei pääni painu piiruakaan häpeästä, kun änkytän.
Tässä ja nyt
Nykyään olen änkyttäjäyhdistyksen varapuheenjohtaja. Haluan valaa muihin samaa rohkeutta, jonka minä löysin vertaisteni avulla. Änkytys on vain piirre ihmisessä, eikä tätä piirretä pidä salata – päinvastoin. Olen ollut mukana avustamassa näyttelijöitä, kun Helsingin ja Porin teatterit ovat ottaneen ohjelmistoihinsa Kuninkaan puhe -näytelmän. Sen päähenkilö on kuningas Yrjö VI, joka kärsi änkytyksestään.
Teen nettiin videoita Änkyttäjiä – Onko heitä? -nimellä. Kuvaan niissä puhettani. Toivon, että ne lisäävät ymmärrystä änkyttäjiä kohtaan.
Anna änkyttäjälle aikaa
A. Änkytykseen ei ole yhtä syytä. Aikuisista noin prosentti änkyttää, miehet naisia useammin.
B. Änkytys ilmenee toistoina, venytyksinä ja lukkoina, joita jännitys, kiire, ilmaisun vaativuus, innostus ja väsymys lisäävät. Änkytystä hoidetaan puheterapialla.
C. Helpotat änkyttäjän puhetta, kun annat hänen sanoa asiansa loppuun etkä arvaile, katsot häntä silmiin ja teet tilanteesta mahdollisimman rauhallisen. Vähennät ajan painetta, kun pidät 1–2 sekunnin tauon ennen omaa puheenvuoroasi”, Suomen änkyttäjien yhdistyksen sihteeri Eero Hämäläinen neuvoo.