Rikostutkinnan historia -tiededokumentissa perehdytään henkirikosten yksityiskohtiin
BBC herkuttelee tieteen nimissä henkirikosten yksityiskohdilla. Kirurgi-kirjailija Gabriel Weston (kuvassa) ei hätkähdä, vaikka arkistokuvissa verisistä huoneista tai pilkotuista käsistä lähennellään Alibi-lehden linjaa. Inhon nostatus on väistämätöntä, koska esimerkiksi ruumiissa kuhisevat hyönteiset ovat edelleen tärkeä osa kuolinajan selvitystä.
Murhatutkinta pilkotaan kolmeen osaan: ruumiit, muut materiaalit ja murha-aseet. Sarja alkaa Westonin suurimmasta kiinnostuksesta eli tieteen kehittyneistä keinoista määritellä kalmon henkilöllisyys. Sarja yhdistää dekkarit tieteeseen, kun Weston kertoo muutamasta historiallisesta rikoksesta, joiden ratkaisussa uudet rikosteknisen eli forensisen tieteen keinot ovat auttaneet.
Tappajien luonteesta kertoessaan Westonin sävy on kauhisteleva. Tulee tunne, että jokaisen minikertomuksen ainoa tyydyttävä sulkeuma on murhaajan tuomitseminen kuolemaan.
/Tero Kartastenpää
Tiededokumentti: Rikostutkinnan historia, 12.1.2017, klo 21.00, Teema