Oikaisu: Ilmaistyötä tekeekin ”vain” alle 500 000 suomalaista

Seuran laskelmassa ilmaistyöntekijöiden määrästä oli virhe. Heitä on kuitenkin edelleen noin puoli miljoonaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Samassa työssä kuin muut – mutta ilman palkkaa.

Seuran laskelmassa ilmaistyöntekijöiden määrästä oli virhe. Heitä on kuitenkin edelleen noin puoli miljoonaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

Seura on saanut paljon kiitoksia jutusta, joka paljasti ilmaistyötä tekevien suomalaisten määrän.

Kiittävän palautteen lisäksi jutun laskelmia on epäilty. Varsinkin sosiaalisessa mediassa on kyselty, voivatko luvut pitää paikkansa opiskelijoiden kohdalla.

Kiitän kaikesta palautteesta.

Olen nyt tarkistanut luvut uudelleen.

Laskelmassa on todella virhe. Anteeksi.

Ilmaista työtä Suomessa tekee vuosittain ”vain” alle 500 000 suomalaista, ei yli 500 000, kuten alun perin esitin.

Näin virhe syntyi.

Tiedot oli tarkistettu

Käytin laskelman pohjana Ylen MOT-ohjelman laskelmaa ilmaistyön määrästä vuonna 2008 ja täydensin sen ajankohtaisella tiedolla. Tarkastutin tiedot opiskelijajärjestöillä.

Luvut eivät kuitenkaan kertoneet tarkasti opiskelijoiden ilmaisen työn määrää.

Vaikka opiskelijaharjoittelua tehdään noin kaksi kuukautta vuodessa, se voidaan tehdä joko kerran tutkinnossa tai miten monena pätkänä tahansa.

Lisäksi olin laskenut lukuun oppisopimuskoulutuksessa olevat, vaikka oppisopimuskoulutus on palkallista.

Luvut uusiksi

Nyt olen laskenut luvut uudestaan.

Lähteinä olen käyttänyt opiskelijajärjestöjä mutta kyseenalaistanut edellislaskelman.

Lisäksi olen poistanut luvusta oppisopimuskoulutuksen.

Ammattiin opiskelevien Sakki ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen arvioi, että useimmiten ammattikouluharjoittelu tehdään toisella ja kolmannella vuosikurssilla, mutta esimerkiksi lähihoitajaopinnoissa on useimmiten harjoittelua joka vuosi.

Lisäksi harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti lähes kaikissa opintoaineissa joka vuosi joissakin kouluissa, kuten Keudassa.

Vain kerran tutkinnon aikana tehtävä harjoittelu on harvinaisempi.

Siksi olen ottanut ammattikoululaisharjoittelijoiden määräksi hiukan yli 2/3 kokonaismäärästä, josta olen poistanut oppisopimuskoulutuksen.

Ammattikorkeakoululaisten harjoittelu suoritetaan Samokin koulutuspoliittisen asiantuntijan Anniina Sippolan mukaan tyypillisesti toisena ja kolmantena vuotena ja tutkinnon pituus on 3,5–4 vuotta.

Uuden luvun olen laskenut näiden tietojen perusteella.

TE-toimistojen kurssit

Aiemmassa laskelmassa eivät olleet mukana TE-toimistojen kurssit. Nyt ne ovat, sillä Uudenmaan TE-palvelujen esimies Jukka Palmu kertoo, että lähes kaikkiin työvoimakoulutuksiin sisältyy työssäoppimisjakso. Luvusta pitää poistaa vain 1–2 päivän lyhytkestoiset kurssit.

Lisäksi suuri osa omaehtoisista opiskelijoista suorittaa tutkintoon johtavia opintoja, jossa on harjoittelua. Vain pieni osa omaehtoisista opiskelijoista suorittaa täydentäviä, lyhytkestoisia opintoja, joissa ei ole työssäoppimisjaksoa.

Aiemmassa laskelmassa ei ollut TE-toimistojen valmennuksia. Nyt arviossani ovat mukana TE-toimistojen kurssitettavat.

TE-toimistojen kotouttamiskoulutukseen osallistuu vuosittain noin 19 000 ihmistä. Se on muun muassa kieliharjoittelua työpaikalla ja joissain tapauksissa myös työpaikkaan tutustumista. Maahanmuuttajat siis työskentelevät palkatta oppiakseen.

Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio arvioi Seuralle, että kieliharjoittelijoita on todennäköisesti yli puolet kaikista koulutukseen osallistuvista.

Kokonaiskuva puuttuu

Kun kaikki yllä mainitut lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi noin 451 000 ihmistä, jotka tekevät työtä Suomessa ilmaiseksi (katso taulukko alla).

Taulukko: Ilmaisten töiden talkoo, arvio

Laskelman tekeminen on aikamoinen numeroviidakko, sillä valmista tilastoa ilmaisen työn määrästä ei ole. Lisäksi kenelläkään ei tunnu olevan kokonaiskuvaa tilanteesta.

Kuvaavaa on, että TE-toimistot eivät tilastoi omia toimintojaan. Tiedot pitää etsiä työministeriöstä tai ELY-keskuksesta sen mukaan, kysytäänkö kuntouttavan työtoiminnan vai kotouttamiskoulutuksen ilmaisen työn tilastoja. Lisäksi TE-toimistot ja ELY-keskukset on jaettu alueittain, ja ne kokoavat tietoa omista alueistaan.

Kaiken tilastotiedon ja numeroiden keskellä on ihminen. Kuten Aleksi, joka on käynyt kymmenen palkatonta harjoittelua. Tai Saana, joka on velkaantunut ammattikorkeakouluopiskelujen aikana mutta joutuu ohjaamaan toista työntekijää palkatta.

Seuran alkuperäinen juttu ilmaistyöntekijöiden määrästä löytyy täältä (Seura 29/2018, PDF).

X