Tuomiot ovat hillinneet räyhäsuisten kansanedustajien somekäytöstä – ”Ne aiheuttavat suoraan itsesensuuria”, sanoo Jani Mäkelä

Oikeuskäytäntö on suitsinut kansanedustajien kielenkäyttöä sosiaalisessa mediassa. Tämän myöntävät kohdaltaan perussuomalaisten ensimmäisen kauden isosuiset kansanedustajat Mauri Peltokangas ja Jani Mäkelä, mutta ei keskustan Mikko Kärnä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kansanedustajien työpaikka: Eduskuntatalo Helsingissä.

Oikeuskäytäntö on suitsinut kansanedustajien kielenkäyttöä sosiaalisessa mediassa. Tämän myöntävät kohdaltaan perussuomalaisten ensimmäisen kauden isosuiset kansanedustajat Mauri Peltokangas ja Jani Mäkelä, mutta ei keskustan Mikko Kärnä.
Teksti: Eija Kallioniemi

Nykyisten kansanedustajien nelivuotiskausi on päättynyt. Kauden aikana on kiinnitetty huomiota myös kansanedustajien tapaan ilmaista mielipiteitään sekä istuntosalissa että varsinkin sen ulkopuolella.

”Sillä mandaatilla, jonka kansa on mulle antanut, valitsen itse sanani”, uhosi ensimmäisen kauden kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps) Seuralle oltuaan puolisen vuotta Arkadianmäellä.

Seura kirjoitti syksyllä 2019 kansanedustajista, joiden puhetavalla sosiaalisessa mediassa ei tuntunut olevan mitään rajaa. Peltokangas oli yksi heistä.

Vielä kesällä 2020 hän nimitti pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ministereitä Facebook-kommentissaan ”säälittäviksi perserei’iksi”, jonka sittemmin poisti.

Saman vuoden toukokuussa Peltokangas oli ruotinut Facebookissa turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia niin, että sai joulukuussa 2021 syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Pohjanmaan käräjäoikeus ja sittemmin Vaasan hovioikeus kumosivat sen.

Mauri Peltokangas: ”Tieto lisännyt tuskaa”

Kokkolalainen Peltokangas sanoo yhä valitsevansa itse sanansa, mutta myöntää, että ”neljä vuotta on kasvattanut miestä, ja tieto lisännyt tuskaa”.

Tänä aikana hänet on valittu puolueensa 2. varapuheenjohtajaksi, Kokkolan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajaksi, Keski-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi ja hyvinvointialueensa valtuutetuksi.

”Ehkä sellainen kärkiterävyys sanavalikosta on vähän puhdistunut. Johtunee näistä oikeusjutuista”, Peltokangas kuvailee tämänhetkistä sometyyliänsä.

”Suottahan tieten tahtoen käyttää sanoja, joiden tietää etukäteen aiheuttavan kohua. Istuntosalin ulkopuolella puhun pohjalaisittain tästä eteenkinpäin.”

Peltokangas on aktiivinen Facebookissa, jossa jakaa ajatuksiaan usein videoina. Hänen kahdella Facebook-sivullaan on useita kymmeniätuhansia seuraajia.

Twitteriin Peltokangas kirjoittaa harvoin, koska ”ei hyväksy, että ketään poliitikkoa solvataan siellä nimimerkin takaa”.

Jani Mäkelä: ”Tuomiot aiheuttavat suoraan itsesensuuria”

Peltokankaan kollega, lappeenrantalainen kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) käyttää erityisesti Twitteriä. Tviitttejä on lähtenyt yli 67 000.

Hänen mielestään somessa ”erimielisiä yritetään vaientaa tekemällä kanteluita ja rikosilmoituksia”.

”Oikeuskäytäntö rajoittaa sananvapautta, myös omaani”, Jani Mäkelä kommentoi helmikuussa Twitterissä Iltalehden ”Mitään ei saa enää sanoa” -vaalikoneväittämää.

Hän jatkoi: ”Tiedän ennakkotapausten nojalla, että jos lausuisin muutamia mielipiteitä rehellisesti, voisin jo valmiiksi varautua kymmenien päiväsakkojen tuomioon.”

Mäkelä viittasi Jussi Halla-ahon (ps) ja Sebastian Tynkkysen (ps) saamiin tuomioihin.

”Ne aiheuttavat suoraan itsesensuuria”, Mäkelä vastaa Seuran kysymykseen, ovatko tuomiot vaikuttaneet häneen tapaansa toimia sosiaalisessa mediassa.

”Onhan se tyhmää mennä sanomaan sellaista, jonka joku on koeponnistanut korkeimmassa oikeudessa rikokseksi.”

”Pitää heijastaa asemaansa”

Jani Mäkelän mielestä ”kaikki pitäisi saada sanoa, mikä ei ole uhkaus ketään kohtaan tai paljasta yksityistä tietoa”.

”Ei ole oikein sanoa mitä tahansa, mutta mielestäni tulkinta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta on liian tiukkaa.”

Hän sanoo pyrkivänsä puhumaan somessa vain asioiden kautta – ”tiukkaan sävyyn tietenkin”.

”Ainahan sanomisensa pitää heijastaa asemaan, jossa ne annetaan. Jos olisin eduskuntaryhmän puheenjohtaja tai valiokunnan puheenjohtaja, en varmaan voisi toimia sosiaalisessa mediassa siten kuin nyt”, Jani Mäkelä toteaa.

Päättyneellä vaalikaudella hän toimi eduskuntaryhmänsä 1. varapuheenjohtajana ja suuren valiokunnan varapuheenjohtajana.

Ville Tavio: ”Arvostan hyviä käytöstapoja”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio näkee suuntana itsesensuurin, mitä pitää huolestuttavana ja huonona. Siten kansanedustajien ennakkotapaukset ovat hänestä vaikuttaneet.

Tavion mielestä keskustelu sosiaalisessa mediassa tällä vaalikaudella ei ole ollut ”ihan mahdottomalla tolalla”.

”Olen itse sananvapausfundamentalisti. Arvostan kuitenkin hyviä käytöstapoja.”

Tavio ei muista puuttuneensa kansanedustajien tviitteihin, mutta on pitänyt tapana huomauttaa kahden kesken, jos omat ovat eduskunnassa sanoneet jotakin asiatonta.

Oma tapauksensa oli kansanedustaja Ano Turtiainen (vkk). Hänet perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti alkukesästä 2020, koska tämä pilkkasi Twitterissä poliisin väkivallan uhrina Yhdysvaloissa kuollutta George Floydia.

Mikko Kärnä: ”Ei vaikuta minuun”

Syksyllä 2019 enontekiöläinen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) pohti Seuralle, että poliittisessa tehtävässä olevan ei pitäisi käyttää henkilöön käyvää argumentaatiota, mutta kertoi tarvittaessa antavansa ”vastapalloa täysillä takaisin” sosiaalisessa mediassa.

”Olen ihan samaa mieltä. Nyt 2023 somen hyödyntäminen politiikan teossa korostuu entisestään”, hän näkee.

Kärnä on yksi somen aktiivisimpia poliitikkoja. Hänellä on yksin Twitterissä vajaat 46 000 seuraajaa.

”Twitter on edelleen vähän sellainen mielensäpahoittajien media, kun asiat pitää töksäyttää 150 merkkiin. Keskustelu ei välttämättä ole siellä maailman rakentavinta.”

Kärnä kertoo pyrkivänsä pitämään keskustelun asiallisena. Perussuomalaisia hän nimitteli aiemmin ”putinsuomalaisiksi”, mutta ei enää.

”Täytyy antaa kiitosta kilpailevalle puolueelle, että sieltä on anoturtiaiset ja muut siivottu pois. Perussuomalaiset oli Nato-äänestyksessä varsin yhtenäinen”, Kärnä summaa.

Myös Kärnä pääsi vaalikauden aikana käräjille Twitterissä julkaisemistaan teksteistä.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet viime syksynä kunnianloukkauksesta sakkoihin ja korvauksiin. Kärnä esitti syyttäjän mukaan valheellisia vihjauksia valtiosääntöoikeuden professorista Tuomas Ojasesta.

Kärnä on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

”Se (oikeudenkäynti) ei ole vaikuttanut, eikä vaikuta millään tavalla some-käyttäytymiseeni”, Kärnä kieltää.

Kärnän mielestä erityisesti trollit sosiaalisessa mediassa ovat kuluneen vaalikauden ilmiö.

”Tämä tuli ns. rokotekriittisten ja putinistien myötä. Varmasti mukana on myös valtiollista vaikuttamista. Valtavan paljon enemmän olen joutunut antamaan blokkeja seuraajatileille, jotka käyvät laukomassa törkeyksiä.”

Uusien kansanedustajien nelivuotiskausi alkaa huhtikuussa: valtiopäivien avajaisia vietetään torstaina 13. huhtikuuta. Yksi on varmaa: kovaa puhetta ja kiivaita sanoja on luvassa jatkossakin.

Lue myös: Seura selvitti: Salaliittoteorioita ja Venäjä-mielisyyttä – Kirjava joukko perussuomalaisista lohjenneita pienpuolueita pyrkii eduskuntaan

Tällaisia pienpuolueita tuli jytkyn jälkeen

Timo Soinin pitkä varjo. Jytkyn jälkeen syntyi erilaisia pienpuolueita. © Anu Nieminen

Puhemies Matti Vanhanen: ”Mölinällä yritetty keskeyttää”

”Eduskunnalla ei ole välineitä puuttua tapaan, jolla edustajat eduskuntatyön ulkopuolella toimivat”, kommentoi puhemies Matti Vanhanen (kesk) Seuralle sähköpostitse.

Siksi hän kommentoi vain kansanedustajien salikeskustelun puhetapaa.

Vanhasen mukaan huomauttamisen aihetta on ollut hyvin harvoin neljän vuoden aikana. Puuttumisen kynnystä on pidetty puhemiehen puolelta matalana. Keskustelukulttuuri on osoittautunut hänestä hyväksi.

Helmikuun lopulla Ylen kyselyssä yli puolet kyselyyn vastanneista kansanedustajista arvioi keskusteluilmapiirin heikentyneen kuluneella vaalikaudella. Tätä mieltä oltiin erityisesti hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä.

”Salityössä on jonkin verran ollut havaittavissa sitä, että osa edustajista on poikkeuksellisen voimakkaalla mölinällä pyrkinyt katkaisemaan toista mieltä olevan edustajan puheenvuoron”, Vanhanen selvittää.

Vanhanen kertoo pyrkineensä huolehtimaan siitä, että esiintymiseltään arimmatkin edustajat rohkenevat ”koska hyvänsä lausua mielipiteensä”.

”Mölinällä tai välihuudoilla ei saa yrittää synnyttää tunnelmaa, jossa toinen epäröisi sanoa kantaansa. Tahallista väärinymmärrystä tai toisen motiivien tahallista väärintulkintaa en ole kyennyt riittävästi hillitsemään”, Vanhanen arvioi.

”Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti”

Kesäkuussa 2019 antaessaan puhemiehen vakuutusta Matti Vanhanen lupasi edistää keskustelukulttuuria, joka ei peittele erimielisyyksiä, mutta antaa arvon toisen motiiveille ja välttää tahallista väärinymmärtämistä.

”Vaalikauden alussa oli nähtävissä se, että Perussuomalaiset ajaessaan ns. vihapuhelainsäädännön muuttamista käyttäisivät kansanedustajan poikkeuksellisen vahvaa sananvapautta vipuvartena tähän, mutta he jättivät aiheen selvästi kesken. He äänestivät määrävähemmistöllään edustajaansa liittyvän syytemahdollisuuden nurin”, Vanhanen sanoo.

Kyse oli kansanedustaja Juha Mäenpään (ps) syytesuojasta. Mäenpää rinnasti eduskuntapuheessaan turvapaikanhakijat ja vieraslajit. Jos eduskunta olisi äänestänyt syytesuojan nurin, silloinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen olisi nostanut Mäenpäätä vastaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Perustuslain 31. pykälän mukaan ”kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä”.

X