Onnin perintö ei hukkunut lumenajoon tai virkamiesten palkkoihin: Osakerahat hyödyttävät nyt avun tarpeessa olevia

Ilman perillisiä kuollut Raimo Hakkarainen testamenttasi viime kesänä Helsingin kaupungille 13 asuntoa ja muuta omaisuutta. Potin arvo oli 1,7 miljoonan euroa. Hakkarainen ei ottanut testamentissaan kantaa siihen, mihin rahat tulisi käyttää. Helsingin kaupunginhallitus päätti eilen myöntää rahat kaupunginkanslialle, joka tilittää ne edelleen kaupungin yleisiin menoihin.

Kaunis ele muuttui pisaraksi meressä. Helsingin kaupungin menot ovat vuodessa noin 4,5 miljardia euroa.

Parintuhannen asukkaan Pukkila on esimerkki siitä, että testamenttirahat voi kohdentaa toisinkin.

Pukkilan vanhusten onneksi

60-luvun alussa Pukkilan kunta peri 76-vuotiaana kuolleen Onni Nurmen omaisuuden.

Nurmi oli yksinhuoltajaäidin poika, joka jäi 13-vuotiaana orvoksi. Yritteliäs ja työtä pelkäämätön nuorukainen matkusti juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa Amerikkaan palatakseen 1928 takaisin Pukkilaan.

Hiljaisena ja pidättyväisenä tunnettu Nurmi oli eläessään tykästynyt punaisiin gummisaappaisiin. Mieltymys  ilmeisesti vaikutti sijoituspäätöksiin myöhemmällä iällä. Pukkilan kunnan samaan testamenttiin kuului muun muassa 720 Suomen Kumitehdas Oy:n osaketta, 60 kpl Nokia Osakeyhtiön osakkeita sekä merkintätodistus, joka oikeutti merkitsemään Nokia Osakeyhtiön vuoden 1963 ilmaisosakeannissa 20 kpl uusia osakkeita.

Nurmen tahto oli, että osakkeiden tuotto käytetään Pukkilan vanhainkodissa olevien vanhusten virkistykseksi.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä osakepotin arvo oli kasvanut 500-kertaiseksi siitä, mitä se oli ollut testamentin tekohetkellä. Nyt puhuttiin 30 miljoonan markan omaisuudesta.

Onnista tuli pikkupaikkakunnan brändi.

Testamenttia valvomaan perustettiin kunnan pyörittämä Onni Nurmen Säätiö. Vuonna 2007 Pukkilan keskustassa vihittiin käyttöön hyvinvointikeskus Onni, jossa palveluita tarjotaan sekä ikäihmisille että muille kuntalaisille. Onni Nurmen Säätiö tukee pukkilalaisten ikääntyneiden ihmisten kotona asumista muun muassa järjestämällä toimintaa hyvinvointikeskuksessa.

Harvinaisia tarinoita

Kuinka pitkälle virallinen Suomi pyörii tällaisten testamenttien voimalla? Tarkkaa lukua ei tiedetä. Mutta Onni Nurmen kaltaisia tarinoita on ollut harvoin julkisuudessa.

Ei Raimo Hakkaraisen kaltaisista sankareistakaan usein kuulla. Valtionkonttorista kerrotaan, että vain noin yksi prosentti suomalaisista kuolee ilman perillisiä. Heistä noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin. Yleensä testamentissä määrätyn perinnön saa joku tuttu henkilö tai järjestö. Kunta tai valtio on harvoin nimetty edunsaajaksi.