Ääriliikkeet houkuttelevat nuoria netissä mielistellen ja huumorin varjolla – Uteliaisuus voi viedä huijausten ja disinformaation syövereihin

Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat nuoret ovat alttiita erilaisten ääriliikkeiden houkutuksille myös netissä, tuore tutkimusraportti toteaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ääriliikkeet ovat aktiivisia internetissä, ja materiaali saattaa houkuttaa identiteettiään etsiviä nuoria.

Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat nuoret ovat alttiita erilaisten ääriliikkeiden houkutuksille myös netissä, tuore tutkimusraportti toteaa.
Teksti:
Jukka Hiiro

Huumorin varjolla netissä jyrkkiäkin mielipiteitä pyritään normalisoimaan. Tämä saattaa tutkijoiden mukaan johtaa siihen, että vähän kerrassaan nuoria ajautuu yhä syvemmälle mukaan toimintaan, jota eri ääriliikkeet organisoivat.

Tutkimustuloksia esitellään Pelastakaa lapset ry:n Nuoret ääriliikkeiden kohteena -raportissa. Raportin mukaan erityisesti yksinäiset, turvallisia aikuisia vailla olevat tai jonkin tragedian elämässään kokeneet nuoret ovat alttiita verkossa tapahtuvalle rekrytoinnille identiteettiään etsiessään.

Ääriliikkeet toimivat kuin seksuaaliset hyväksikäyttäjät

Raportin mukaan ääriliikkeet houkuttelevat netissä nuoria samaan tapaan kuin seksuaaliset hyväksikäyttäjät. Tarkoitusta varten liikkeillä on usein erilaisia menetelmiä ja jopa toimintasuunnitelmia, joiden avulla sopivia ehdokkaita pyritään ensin löytämään ja sitten rekrytoimaan.

Verkkorekrytointi on toisaalta vain osa prosessia. Esimerkiksi uusnatseilla musiikki on tärkeä osa alakulttuuria, tutkijat toteavat. Musiikki saattaa johdattaa nuoren nettiin hakemaan lisätietoja.

Tutkijoiden mukaan se tiedetään, että korona-aikana esimerkiksi uusnatsit ovat Suomessa pyrkineet rekrytoimaan uusia jäseniä verkon lisäksi myös levittämällä mainoksiaan sähkökaappeihin ja valotolppiin, ja jopa jakamalla materiaaliaan postilaatikoihin. Toiminta on ollut näkyvää.

Ensisijaisesti nuoria houkutellaan raportin mukaan ääriliikkeiden toimintaan kuitenkin toiminnassa jo mukana olevien kavereiden ja sukulaisten kautta. Näin ovat toimineet tutkijoiden mukaan niin äärioikeisto kuin esimerkiksi Syyriaan ja Irakiin sotimaan lähteneet vierastaistelijatkin, houkutellessaan sukulaisia ja kavereitaan mukaan.

Verkkoympäristö ruokkii uteliasta

Verkkoympäristössä on nuorille tarjolla niin laaja kirjo jyrkkiäkin mielipiteitä, että uteliaisuus voi helposti viedä myös huijausten, valheiden ja disinformaation syövereihin.

”Olen pitkälti samaa mieltä siitä, että näin varmasti tapahtuu”, tutkijatohtori Eliisa Vainikka Tampereen yliopistolta sanoo.

Vainikka on tutkinut nettikäyttäytymistä ja kirjoittamista muun muassa suositulla Ylilauta-kuvalaudalla.

Raportin mukaan verkossa nuori voi helposti törmätä myös henkilöihin, jotka tarkoituksella lietsovat negatiivisia stereotypioita, ja pyrkivät näin lietsomaan vastakkainasettelua eri ryhmien välillä. Tämän ilmiön Vainikka on todennut myös omissa tutkimuksissaan.

”Olen tutkinut esimerkiksi ihmissuhdekeskusteluja Ylilaudalta. Siellä on todella paljon tällaista naisvihamielistä puhetapaa, eli puhutaan hyvin törkeällä tavalla naisista ja naissukupuolesta kokonaisuutena. Sitten siellä on ihan suoranaista vihapuhetta.”

Eliisa Vainikan mukaan juuri vihamieliset argumentoinnin keinot ovat osaltaan nähtävissä eräänlaisena radikalisoitumisena. Luodaan viesteillä vihamielistä yhteisöä ja pyritään argumentoinnilla saamaan muut omaksumaan omaa ajatusmaailmaa.

Vainikan tutkima Ylilauta mainitaan myös Pelastakaa lapset ry:n raportissa:

”Useat keskustelupalstat ja kuvalaudat ovat myös äärioikeistolaisten toimijoiden aktiivisessa käytössä.”

Esimerkkeinä Suomesta mainitaan juuri Ylilauta ja Hommaforum.

Ääriajattelu huumorin viitassa

Verkon digitaalisissa kulttuureissa huumori ja visuaalinen viestintä ovat jatkuvasti myös läsnä. Erilaiset kuvat ja meemit leviävät nopeasti, mikä mahdollistaa sen, että myös ääriajattelua puetaan huumorin viittaan.

Jos törmää verkossa jatkuvasti äärimmäisiä ideologioita, antisemitismiä, rasismia tai vaikka väkivaltaisia keinoja tarjoaviin vitseihin ja aiheista tehtyihin leikkimielisiin kuviin, nuoren on helpompi normalisoida niiden sanomaa itselleen huomaamattaan.

”Tavallaan sen trollaamisen ja vitsailun varjolla siellä voi olla näitä ihmisiä, jotka vakaasti uskovat ääriajatuksiinsa, ja ovat jopa valmiita toteuttamaan sitä ajatusmaailmaa tekoina. Sen takia se on hyvin vaarallista ja haitallista”, Vainikka toteaa.

Viime keväänä Suomessa julkaistiin tutkimus, jossa tutkittiin ääripuheen ilmenemistä suomenkielisessä verkkoympäristössä ja valtakunnallisessa uutismediassa. Tutkimuksen mukaan äärioikeistolainen ja maahanmuuttovastainen keskustelu ovat Suomessa voimakkaammin esillä kuin äärivasemmistolainen väkivaltapuhe.

Ääri-islamistista materiaalia on Suomessa tai Suomeen kohdistettuna havaittu tutkijoiden mukaan aina hyvin vähän, vaikka sitä maailmalla liikkuukin.

Lue myös: Norjalaisnainen oli teininä vuoroin antifasisti ja äärioikeistolainen – Nyt hän kertoo, mikä ääriliikkeissä vetosi ja miten niistä voi irtautua

X