Nyt se on sanottu suoraan – Ahdistus on nykynuorten kansansairaus: ”Avuksi voi olla jo pieni kysymys”

Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa masennus on yhä yleisempi diagnoosi. Sen rinnalla hakemuksissa näkyy ahdistuneisuusdiagnoosi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Erkki Meriluoto on Seuran päätoimittaja

Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa masennus on yhä yleisempi diagnoosi. Sen rinnalla hakemuksissa näkyy ahdistuneisuusdiagnoosi.
Teksti:
Erkki Meriluoto

Tiettyihin tilastoihin toivoisi positiivista muutosta, mutta valitettavasti suunta voi pysyä yhtä ikävänä kuin ennenkin. Näin on käynyt mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten aikuisten määrän kanssa.

Työeläkeyhtiö Elon tilastojen mukaan alkuvuoden aikana mielenterveysperusteilla haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä 37 prosenttia koskee alle 35-vuotiaita. Kuuden viime vuoden aikana määrä alle 35-vuotiaiden osalta on kasvanut 41 prosenttia.

Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki pitää tilannetta hälyttävänä. Jotain on vakavasti vialla, kun jo pari-kolmekymppiset epäilevät, onko heillä työkykyä jäljellä.

Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa masennus on yhä yleisempi diagnoosi. Sen rinnalla hakemuksissa näkyy ahdistuneisuusdiagnoosi – joka yksittäisenä ei ole riittävä peruste työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kuinka voimme auttaa, jos ahdistus vaivaa?

Viime vuonna lähes 50 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriön vuoksi. Voimakkainta kasvu on ollut alle 35-vuotiailla. Korhonen-Yrjänheikin mukaan ahdistuksesta voi puhua jo nuorten kansansairautena.

Hänen mukaansa käsillä on kaksi ilmiötä. Vakavat ahdistustapaukset on hoidettava ja avunsaanti turvattava. Samalla on näkyvissä ilmiö, että normaaleihin, elämään kuuluviin vastoinkäymisiin ja ikäviin tunteisiin on alettu suhtautua mielenterveyden ongelmina. Korhonen-Yrjänheikin mukaan on huolehdittava, että nuorille kasvaa resilienssi kestää elämän kolhuja.

Mitä me tavalliset tallaajat sitten voimme tehdä näiden ongelmien kanssa kamppailevien nuorten hyväksi? Työelämässä tehtävien selkeys, joustavuus ja matalan kynnyksen apumahdollisuudet ovat selkeitä keinoja.

Elämän muissa kohtaamisissa omien vaikeiden kokemusten ja niistä yli pääsemisen sanoittaminen nuorelle voivat toimia rohkaisevina esimerkkeinä. Etenkin jos sen osaa tehdä niin, ettei se kuulosta pätemiseltä tai vaatimukselta suoriutua samoin. Avuksi voi olla jo pieni kysymys: Mitä sinulle kuuluu?

Lue myös: Ahdistus tulevasta kalvaa – Piispa Mari Leppänen ja psykologi Pirkko Lahti neuvovat, miten toivoa ja voimaa saa arjesta ja ajatusten jakamisesta

X