Ähtäriläispandat saivat eteläpohjalaiset kasvattamaan bambua pelloillaan – Viljelijöiden jännitys tiivistyi lähiruoan maistiaisissa: Kelpasiko Lumille ja Pyrylle pohjalaisbambu?
Bambua pandalle –hankkeessa Etelä-Pohjanmaalla on koekasvatettu bambua noin 30 viljelijän voimin.
Lähibambu maistui Ähtärissä
”Vaikka ajatus tuntuu hullulta, ei se ihan mahdoton ole”, sanoo Bambua pandalle –hankkeen ideoija Jari Luokkakallio.
Luokkakallio sai mukaan 30 viljelijää, jotka ovat investoineet oman riskin ja rahatilanteen mukaan hankkeeseen. Nyt takana on jo ensimmäinen käyttäjäkokemus, sillä Pyry ja Lumi saivat maistaa eteläpohjalaista lähibambua Ähtärin eläintarhassa.
Jari Luokkakallio toimii Pro Agria Etelä-Pohjanmaan kasvituotantoneuvonnassa ja on aikaisemmin vetänyt useita kehittämishankkeita esimerkiksi kuitupellavan ja kuituhampun tuotantoon. Kun kiinalaiset pandat saapuivat Ähtäriin, hän rupesi miettimään, että kyllähän niille paikallisilta pelloilta täytyy lähiruokaa saada.
Ensimmäisenä lähibambun maistelusta uutisoi Ilkka.
Lähibambu maistui sekä Pyrylle että Lumille. © Ähtärin eläintarha
Suomalainen bambu kelpasi
Pandat ovat tunnettuja jonkinlaisesta nirsoilustaan bambulajikkeittaan kohtaan. Vaikka niille tilaisi kymmenen eri lajiketta yhdellä viikolla, ei koskaan voi olla varma, kelpuuttavatko pandat ne ravinnoksi.
Suomessa kasvatetut bambulajikkeet ovat olleet samoja, mitä on aikaisemmin tuotu Lumille ja Pyrylle Hollannista. Silti kukaan ei voinut ennustaa, maistuisivatko lajikkeet lopulta.
”Eilen maistelutilaisuudessa kumpikin panda söi ensin suomalaista lajiketta, maistoivat hollantilaista. Mutta lopulta palasivat rouskuttamaan suomalaista. Kyllä siinä kansa antoi aplodit”, Jari Luokkakallio kertoo.
Maistatus oli hankkeen välivaihe, jos tässä vaiheessa bambut eivät olisi kelvanneet, hanke olisi kuopattu.
”Mutta ne näyttivät ilmiselvästi tykkäävän, joten me kyllä jatketaan hanketta.”
Hyvän ruuan jälkeen on mukava lekotella. © Ähtärin eläintarha
Bambun kasvatus pitkäjänteistä työtä
Bambut istutetaan taimista ja pari ensimmäistä vuotta bambu kasvattaa juuristoaan. Korjuukypsää bambu on vasta kolmantena vuotena.
Etelä-Pohjanmaalla on ollut koekasvatuksessa kolmen vuoden aikana yli 20 lajiketta. Parin talven jälkeen kasvatukseen on valikoitunut kymmenkunta parhaiten pakkasta kestävää bambulajiketta.
Bambu kestää pakkasta. Kylmän kesto kosteassa ilmassa on lajista riippuen jopa 26 pakkasastetta. © Jari Luokkakallio
”Ei ole käyttövarmuutta siitä, miten bambut talvehtivat Suomessa. Ensimmäinen talvi meille oli huono. Märkä syksy ja pakkaset tulivat yhtäkkiä, silloin paleltui paljon taimia. Viime talvi taas oli parempi, kun juuria suojaamaan tuli paljon lunta. ”
Vaikka tiettyjen bambulajikkeiden pakkasenkestävyys voi olla jopa -26 astetta, Suomen talvi on kuitenkin Himalajan talveen verrattuna hyvin erilainen.
”Jokaisella viljelijällä on nyt ollut useampia lajikkeita kokeilussa. Pinta-alallisesti määrä ei ole ollut paljon. Kunhan tästä saadaan jonkilainen varmuus, lisäämme pinta-alaa ja kasvatettua määrää.”
Lumi ja Pyry eivät nuku talviunia
Ähtärin eläintarhasta kerrotaan, että julkkispandat eivät nuku talviunia, vaan ne rouskuttavat bambua läpi talven, pysyvät virkeinä ja kävijöiden ihasteltavina.
© Ähtärin eläintarha