Ähtärin pandoilla ensi kertaa kevättä rinnassa – Tositoimet nuorelle pandaparille sallitaan aikaisintaan vasta vuoden kuluttua

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ähtärin pandapari Lumi ja Pyry tekevät tuttavuutta turvaverkko välissään.
Pandapari pääsi tekemään entistä läheiseisempää tuttavuutta naaraspanda Lumin kiiman aikana. © Timo Ahopelto / Ähtäri Zoo
Kevät toi tullessaan myös Ähtärin eläintarhan nuorille pandoille, Lumille ja Pyrylle, pilkkeen silmäkulmaan ja ensimmäiset elkeet aikuisten pandojen puuhista.

Nelivuotiaan Lumin ensimmäinen kiima ilmeni kevätpäiväntasauksen aikoihin levottomuutena ja lisääntyneenä vaelteluna. Lumi kajautteli Pyrylle korkeita kutsuääniä ja se merkkaili hajuja.

Lisäksi nuoren naaraan ruokahalu väheni siinä missä vedellä leikkiminen sekä purossa istuskelu lisääntyi.

Oikeanlaista kemiaa ennen parittelua

Pandojen luontainen kiinnostus toisiaan kohtaan on iloinen uutinen pandaperheen kasvamisen kannalta. Sukukypsyyden saavuttaminen oikea-aikaisesti ja lajille tyypillisesti ilmennyt kiima ovat merkki siitä, että olosuhteet ovat Ähtärissä pandoille sopivat.

Nuoren pandapariskunnan viestinnän ja yhteisen kemian vahvistamiseksi panostetaan eläintarhassa, jotta pentuja jonakin päivänä vielä syntyisi.

Nyt Lumin pari päivää kestäneen kiiman aikana pandat pääsivät tekemään entistä läheisempää tuttavuutta – tosin aitaukset erottava turvaverkko välissään.

Erityisesti hajuviestintä on pandoille lisääntymisen kannalta tärkeää.

”Olemme nyt vaihtaneet pandojen aitauksia välillä hetkeksi, että ne pääsevät tutustumaan toistensa hajujälkiin ja saavat käsityksen, millainen lajitoveri toisessa aitauksessa asustaa”, kertoo Ähtäri Zoon eläinlääkäri Heini Niinimäki.

Naaraspanda Lumi sai ensimmäisen kiimansa tänä keväänä.

Turvallinen ja hyvä pesäpaikka on pandanaaras Lumille tärkeä silloin, kun pentuja on tulossa. © Timo Ahopelto / Ähtäri Zoo

Pandapentuja keinohedelmöityksellä

Perheenlisäyksen suhteen kärsivällisyyttä kaivataan vielä kaikilta osapuolilta, sillä Ähtärissä toivotaan tulevaisuudessa luonnollisen parittelun seurauksena syntyviä pentuja.

”Suurin osa pennuista on yhä syntynyt keinohedelmöityksellä ja se on ongelma lajin suojelun kannalta. Jos sukupolvi toisensa jälkeen käytetään keinohedelmöitystä, eläinkanta saattaa menettää taitoaan ja kykyään luonnolliseen lisääntymiseen,” Heini Niinimäki kertoo.

Pyry-pojalle lisääntymistreeniä

Luonnossa urokset tulevat sukukypsiksi tyypillisesti 7–8 -ikävuoden tienoilla.

”Varhaisempikaan ei ole mahdotonta, mutta se vaatii yleensä vähän harjoittelua, että saa homman onnistumaan. Uroksen täytyy oppia kommunikoimaan ja toimimaan naaraan kanssa, jotta parittelu oikeasti onnistuu”, Niinimäki sanoo.

Pyry-panda lumihangessa.

Urospanda Pyry osoittaa kiinnostusta Lumi-naarasta kohtaan, mutta perheenlisäystä ei ole vielä tulossa. © Timo Ahopelto / Ähtäri Zoo

Vaikka Pyry oli kovin kiinnostunut Lumista sen kiima-aikana, ei 5-vuotias uros vielä oikein tunnu tietävän, mistä on kyse ja miten tulisi toimia.

Sen sijaan eläinlääkärin mukaan 4-vuotias naaras vaikuttaa jo melko sukukypsältä. Viime kesänä Seura kirjoitti, miten äidillisesti Lumi halaili lelupallojaan leikin ohessa.

Onko aika kypsä pandojen paritteluun ensi keväänä?

Nyt Lumin kiima on jo ohi.

Seuraava lisääntymismahdollisuus pandaparilla on ensi keväänä, sillä naarailla kiima-aika on vain kerran vuodessa.

”Ensi vuonna saatamme yrittää, jos tilanne on silloin hyvä. En ole itse kovin yllättynyt tai pettynyt, jos ei heti tärppää. Kyllä tässä on siihen varauduttu, että saattaa se hyvinkin muutaman vuoden ottaa”, Heini Niinimäki sanoo.

Eläinvauva kruunaisi Ähtärin pandahankkeen

”Pandan pennut ovat todella pieniä ja avuttomia syntyessään. Ne tarvitsevat todella tiiviisti emon hoivaa”, Niinimäki kuvailee.

Varsinkaan nuori emo ei välttämättä osaa hoivata pentuaan aivan täydellisesti ja silloin pentu tarvitsee ihmisen apua. Tiineysaikaan ja synnytykseen sen sijaan ei kuulu suurempia riskejä kuin muillakaan eläimillä.

Aiemmin eläintarhaoloissa syntyneistä pandanpennuista selvisi vain pieni osa. Nykyisin mahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat viime vuosina Kiinassa ja Yhdysvalloissa tehdyn tutkimustyön ansiosta.

Ähtärin pandat eivät ole kesyeläimiä, mutta niitä totutetaan osallistumaan vapaaehtoisesti tavallisimpiin toimenpiteisiin, kuten verinäytteen ottamiseen, ultraäänitutkimukseen ja sukuelinten tarkastamiseen. Stressittömät toimenpiteet helpottavat myös lisääntymistavoitteissa.

X