Lämmin sää ja aikaisin alkanut kevät saattavat lennättää ensimmäiset pääskyt jo pääsiäiseksi - ”Etelä-Suomessa rastaat laulavat täyttä päätä”
Hyönteissyöjälintuihin kuuluvat käki, satakieli ja tervapääsky palaavat vasta toukokuun puolella.
Aikaisin alkanut kevät on vauhdittanut muuttolintujen paluuta Suomeen. Jäiden sulaminen on houkutellut vesilintuja, kuten joutsenia, hanhia ja tavallisia sorsia, palaamaan hyvin aikaisin.
Muitakin kuin vesilintuja on jo havaittu runsaasti.
”Kurjista on tullut valtaosa, ja viime päivinä rastaita on näkynyt yhä enemmän. Etelä-Suomessa rastaat laulavat täyttä päätä”, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.
Pääskyseen ei enää montaa päivää?
Vähitellen on alkamassa myös hyönteissyöjälintujen muutto.
”Uusina muuttajina viikon sisällä saattaa jo näkyä kevään ensimmäinen pääsky”, Jan Södersved ennustaa.
Muita lähipäivinä mahdollisesti saapuvia ensimmäisiä hyönteissyöjiä ovat metsäkirvinen ja leppälintu.
Kahlaajista on odotettavissa lisää vikloja ja suokukkoja.
”Joitakin on jo nähty, mutta huhtikuun lopulta alkaen niitä saapuu enemmän.”
Myöhäisiä paluumuuttajia ei vielä pääsiäisenä nähdä. Hyönteissyöjälintuihin kuuluvat käki, satakieli ja tervapääsky palaavat vasta toukokuun puolella.
Kaikkein myöhäisin saapuja on lapinuunilintu, joka on melko harvalukuinen ja pesii nimensä mukaisesti pohjoisessa. Ensimmäiset lapinuunilinnut saapuvat vasta kesäkuussa.
Kuovi on aikainen, mutta vähenevä paluumuuttaja. © ISTOCK
Kuovit hupenevat, jalohaikarat levittäytyvät
Kuoveja on nähty tänä keväänä tavallista vähemmän. Se voi johtua siitä, että niitä on vielä tulossa, mutta kuovi on myös Suomessa vähenevä laji.
”Muuttajamäärät pienenevät vuodesta toiseen. Etelä-Suomessa se alkaa olla jo hyvinkin harvinainen”, kertoo Jan Södersved.
Uusiakin lajeja on levittäytymässä, kuten jalohaikara, joka pesi viime vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa. Etelärannikon tuntumassa on tehty linnusta jo muutamia havaintoja tänä keväänä.
”Nämä harmaahaikaran kokoiset, kokonaan valkoiset haikarat ovat levittäytymässä pohjoiseen. Havaintomäärät Suomessa ovat kasvaneet jo monta vuotta.”
Tänäkin vuonna odotetaan, että jalohaikarat pesisivät ja niitä näkyisi yhtä runsaasti kuin aikaisempina vuosina.
”Tämä on toki suhteellista. Kun sanon runsaasti, kyse on muutamasta sadasta havainnosta. Aikaisemmin se on ollut hyvinkin harvinainen”, Södersved tarkentaa.
Vasta kesän jälkeen pesimälintulaskentoja ja muuttoaineistoja vertailemalla voi luotettavammin sanoa, mihin suuntaan lintukannat ovat kehittyneet.
Lintubongari ei ylläty – Tavanomainen kevätmuutto
Kuluva kevät on alkanut aikaisin, mutta on Södersvedin mukaan ollut tavanomainen lintujen paluumuuton suhteen.
Alkukeväällä muuttoaikataulu saattaa äärimmillään heittää viikoilla vuodesta toiseen. Loppukeväällä erot ovat selvästi pienempiä.
”Jos toukokuun lopussa jonkun lajin muutossa on viikon ero keskimääräiseen, se on aika iso ero”, Jan Södersved sanoo.