Aila-myrsky oli poikkeuksellinen – Entinen tv-meteorologi Ilona Láng väittelee myrskytuhoista

Myrsky tekee tuhojaan helpommin kesällä kuin talvella. Ilmastonmuutoksen myötä Päivön ja Ailan kaltaiset kesä- ja syysmyrskyt voivat lisääntyä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Aila-myrsky aiheutti metsätuhoja etenkin länsirannikolla, mutta puita kaatui myös muualla Suomessa. Kuva Maanselältä Sotkamosta.

Myrsky tekee tuhojaan helpommin kesällä kuin talvella. Ilmastonmuutoksen myötä Päivön ja Ailan kaltaiset kesä- ja syysmyrskyt voivat lisääntyä.
Teksti:
Milla Ollikainen

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten myrskyjä. Suomessa myrskyt eivät välttämättä voimistu, mutta niiden aiheuttamat tuhot kasvavat, kun myrskyjä tulee enemmän epätyypilliseen aikaan vuodesta.

Esimerkiksi tänä vuonna koetut syyskuinen Aila-myrsky ja heinäkuinen Päivö riehuivat poikkeukselliseen vuodenaikaan.

”Yleensä tämän mittaluokan matalapainemyrskyt esiintyvät pikemminkin marras-joulukuussa kuin syyskuussa”, toteaa tutkija Ilona Láng.

”Yksi mahdollinen muoto ilmastonmuutoksen vaikutuksissa voi olla se, että myrskyjä tulee esiintymään epätyypilliseen aikaan, mikä voi tehdä niistä tuhoisampia.”

Poikkeukselliseen aikaan muodostuvien matalapainemyrskyjen tuhot voivat kasvaa, vaikka myrskyt olisivat muutoin tyypillisiä – tai esimerkiksi tuulennopeudeltaan jopa tavallista heikompia. Kun puissa on lehdet ja maa roudaton, puut kaatuvat herkemmin.

Láng huomauttaa, että arkikielessä matalapainemyrskyt usein sekoitetaan rajuilmoihin, jotka ovat paikallisia ja nousevat kesäisin muutamassa tunnissa. Nekin voivat olla hyvin tuhoisia mutta rajoittuvat yleensä selvästi pienemmälle alueelle kuin matalapainemyrskyt, jotka syntyvät tyypillisesti esimerkiksi Atlantilla ja joita voidaan seurata päivien ajan ennen niiden saapumista Suomeen.

Aila-myrsky oli poikkeuksellisen pitkäpuuskainen

Moni saattaa muistaa Ilona Lángin Nelosen tv-meteorologina. Nykyään hän työskentelee Ilmatieteen laitoksella ja tekee väitöskirjaa myrskyjen vaikutuksesta yhteiskuntaan.

myrsky

Ilona Lang vuosi sitten Brysselissä monivuotisen EU-projektin loppukokouksessa. Hän veti projektissa osuutta, joka käsitteli sään vaikutuksia sähkövikoihin. © Ilona Langin kotialbumi

Tarkemmin sanottuna Lang tutkii nimenomaan Ailan kaltaisten matalapainemyrskyjen aiheuttamia sähkövikoja, niiden syitä ja seurauksia.

Aila-myrsky teki tuhoa, mutta sen aiheuttamat vahingot ovat jäämässä ennakoitua pienemmiksi, vaikka Ailassa oli ajankohdan lisäksi toinenkin poikkeuksellinen piirre.

”Puuskien kestot oli harvinaisen pitkiä, minkä vuoksi esimerkiksi sähkövikoja ei päästy heti korjaamaan. Korjausryhmäähän ei voida lähettää sinne, missä kovat puuskat edelleen jatkuvat ja on vaarana, että lisää puuta kaatuu”, Ilona Láng sanoo.

Sähköt olivat Energiateollisuuden mukaan poikki Ailan vuoksi yhteensä yli sadaltatuhannelta asiakkaalta. Tunnin tai parin sähkökatkoksella ei vielä ole kovin suuria vaikutuksia yksittäisen ihmisen elämään.

”Mutta sähkövioista usein aiheutuu toissijaisia kerrannaisvaikutuksia. Netti tai puhelin ei toimi, ja ihminen ei ehkä pysty soittamaan hätäkeskukseen. Ja jos otetaan esimerkiksi vaikkapa suuri maatila, jossa on sähköllä toimiva ilmanvaihto ja suuri määrä possuja sikalassa, niin eläimet voivat kärsiä ja pahimmassa tapauksessa kuolla. Tällaisia tapauksia ei ole vielä tietääkseni ollut Suomessa mutta Euroopassa kyllä.”

Päivön tuhot hirvittivät, Vietnamin taifuuni hurjin kokemus

Myrskyjen voimistumisesta tai lisääntymisestä Suomessa ei ole vielä kovinkaan paljon tieteellistä näyttöä, ja aihe vaatii Lángin mukaan lisätutkimusta. Itse asiassa tuulisuus on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana aavistuksen vähentynyt Suomessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö sään ääri-ilmiöt voisi voimistua.

Láng on kotoisin Joensuun läheltä ja oli heinäkuussa Päivö-myrskyn aikaan Itä-Suomessa. Se oli pahimpia myrskyjä, joita hän on itse päässyt Suomessa todistamaan.

”Puuta kaatui hirveitä määriä, myrsky oli vaikutuksiltaan massiivinen.”

Kansainvälisissä tehtävissään Láng on kuitenkin joutunut kokemaan aivan toisen mittaluokan myrskyvahinkoja. Hän oli esimerkiksi viime vuonna työmatkalla Vietnamissa, kun sinne osui taifuuni.

”Vettä oli kaduilla niin paljon, että kun yritimme mennä töihin taksilla, olin varma, että sisälle tulee vettä. Sitä oli kadulla yli viisikymmentä senttiä ja tuli koko ajan lisää. Se oli ehkä hurjin myrskykokemukseni globaalilla tasolla”, Láng sanoo.

”Lähialueella ainakin kymmenen ihmistä oli kadonnut eli todennäköisesti menehtynyt myrskyn seurauksena. Suomessa ei kovin usein tapahdu myrskyn aiheuttamia henkilövahinkoja.”

X