Ainutlaatuinen Kyminlinna rapistuu, ja Kotka katsoo vierestä – ”Selkeää isännän ääntä ei ole, eivätkä virkamiehet uskalla ottaa vastuuta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kyminlinnan muurin yksi sisäänkäynneistä.
Pääasiassa Kyminlinnaan sisälle pääsee vain tilatun oppaan kanssa. © JARNO JÄPPINEN
Suomen ainoa kaponieerilinnoitus on seissyt käyttämättömänä jo yli 10 vuotta. Suurta yleisöä linnoitukseen ei päästetä.

Vuonna 1803 kenraali Jan Peter van Suchtelen johdatti käyntiin nykyisen Kyminlinnan rakennustyöt.

Kahden vuosisadan aikana linnoitus on tarjonnut puitteet niin punakaartilaisille, inkeriläisille pakolaisille, sotavangeille kuin keuhkosairaillekin.

Suomen puolustusvoimien käytössä Kyminlinna toimi 1940-luvulta aina vuoteen 2005 asti.

Siitä lähtien linnoitus on ollut lähestulkoon tyhjillään.

Alueena Kyminlinnan linnoitus on lähes kaksi kertaa Vatikaanin kokoinen. Sitä ympäröivät muuri ja vallihaudat, ja sisään kätkeytyy useita vanhoja rakennuksia.

Kyminlinna on Suomen ainoa ehjänä säilynyt kaponieerilinnoitus, joka lähipuolustaa vallihautaa tai muuta puolustuslinjaa.

Kyminlinnan portit pysyvät kuitenkin suurelle yleisölle suljettuina. Linnoituksen sisään pääsee vain oppaan johdolla tilauksesta tai erikoistapahtumien yhteydessä.

”Siellä on ollut kylätapahtumia ja kuvattu Suomen hauskin mies -elokuva, eli periaatteessa siellä voisi tällaista kuntatoimintaa harjoittaa”, pohtii kotkalainen kirjailija Jarno Jäppinen.

”Ihmiset voisivat kokoontua myyjäisiin ja järjestää persoonallisia markkinoita. Mutta edes sellaista toimintaa, jota siellä on jo ollut, ei pystytä jatkamaan.”

Jäppinen kuvaa itseään mahdollisesti äänekkäimpänä Kyminlinnan puolestapuhujana.

Hän on kirjoittanut aiheesta blogissaan, kerännyt nimikirjoituksia ja tehnyt kuntalaisaloitteen.

Tuloksia on kuitenkin hankala saada aikaan yksin.

Kunnostustoimet jo pitkään hyllyllä

Kyminlinnaan liittyy toinenkin ongelma kuin se, ettei kulttuurillinen sijainti ole laajalle yleisölle avoinna.

Kuluneet vuosisadat alkavat näkyä myös alueen kunnossa. Taloissa on homevaurioita, muuri on vaurioitunut ja tunneleitakin on osittain romahtanut.

Linnoituksen tilanne on kiusallinen. Tällä hetkellä sen omistaa Senaatti-kiinteistöt, mutta liikelaitos on pyrkinyt myymään aluetta eteenpäin.

”Kyminlinnaa on yritetty myydä vuosien saatossa, mutta tällä hetkellä sen myyntitilanne on jäissä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Arto Partti.

”Siitä ollaan käyty neuvotteluja eri tahojen kanssa. Muun muassa Metsähallitus ja Kotkan kaupunki ovat olleet keskusteluissa mukana.”

Toinen Kyminlinnan linnoituksen sisäänkäynnistä.

Kuluneet vuodet näkyvät linnoituksen sisäänkäyntiporteissa. © JARNO JÄPPINEN

Kaupungin vaihtoehdot ovat rajatut, sillä varoja alueen käyttöönottoon ei ole. Kokonaisremonttiarvio on hulppeat 16 miljoonaa euroa.

”Kotkan kaupunki on ollut neuvotteluyhteydessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa jo pidemmän aikaa”, Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask kertoo.

”Olemme keskustelleet siitä, pystytäänkö tiloja ottamaan käyttöön ja minkälaiset ovat kustannukset. Suurin ongelma on siinä, mitä siellä olevien rakennusten ylläpito tulee maksamaan, ja kaupungilla ei tällä hetkellä ole varaa ottaa aluetta käyttöön juurikin siitä syystä.”

Jäppinen sen sijaan uskoo, että ratkaisu Kyminlinnan tilanteeseen on Kotkan käsissä.

”Ydinongelma on se, että liikkeelle ei päästä. Mielestäni Kotkan kaupungin pitäisi ottaa vetovastuu ja neuvotella jokin sellainen vuokra- tai ostosopimus, että portit saataisiin auki ja toiminta käyntiin. Sitten ajan kanssa mentäisiin näihin isoihin ongelmiin”, Jäppinen ehdottaa.

”Siellä ei ole selkeää isännän ääntä, eivätkä virkamiehet uskalla ottaa vastuuta.”

Linnoituksen tulevaisuus yhä epävarma

Kyminlinna rappeutuu, ja Kotka katsoo vierestä. Mutta kuka on syypää?

”Kokonaisvaltainen kunnostaminen maksaisi todella paljon rahaa. Meiltä ei löydy mesenaattia, Metsähallitus ei ole saanut budjettia, Kotkan kaupungilla on omat päätteensä ja Senaatti-kiinteistöt haluavat myydä eikä ostaa”, Jäppinen sanoo.

”Isot jutut, kuten muurin kunnostaminen ja talojen homevauriot, ovat aikaa vaativia ongelmia, jotka vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja erikoisosaamista.”

Seurauksena on välitila, jossa konkreettisia muutoksia ei tapahdu mistään suunnasta. Kannattaako kotkalaisten edes toivoa porttien avaamista ja Kyminlinnan herättämistä?

”Se vaatisi tietysti operaattorin, joka rupeaa pyörittämään sen tyylistä toimintaa siellä. En usko, että tässä nykytilanteessa voi odottaa oikein yhtään mitään”, Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Partti tiivistää.

Hän myöntää, ettei kyseinen toiminta ole tällä hetkellä osa Senaatti-kiinteistöjen tulevaisuudennäkymiä.

Kyminlinna ei siis ole matkalla Suomenlinnan kaltaiseksi vierailukohteeksi ainakaan lähiaikoina. Avoimet ovet ja unelmat päivittäisistä myyjäisistä saavat toistaiseksi odottaa.

”Meillä ei ole ihan tarkkaa suunnitelmaa, mikä käyttötarkoitus voisi olla. Kyllä sinne käyttöä varmaan tultaisiin keksimään, jos tällainen alue lunastettaisiin, mutta tällä hetkellä ei sellaisia suunnitelmia ole”, puheenjohtaja Brask toteaa.

”Alue on varsin mielenkiintoinen. Henkilökohtaisesti olisin mieluusti nähnyt aluetta kehitettävän, koska se on kulttuurihistoriallisesti äärettömän arvokas paikka.”

X