Delfiinit kokivat Suomessa karun kohtalon – miksi jättiläispandoille kävisi yhtään sen paremmin?

Suomi aikoo vuokrata Kiinasta kaksi jättiläispandaa. Miten ne sopeutuvat tänne ja maksaako valtio lopulta viulut?
Miikka Järvinen
Ajankohtaista 20.4.2016 19:37

Delfiinit kokivat kovan kohtalon Tampereen Särkänniemessä. Nyt Suomi suunnittelee jättiläispandojen tuomista maahan. Mutta kuinka pandat sopeutuvat tänne karuun ilmastoon? Voiko niille käydä niin kuin delfiineille?

Kiinan pandahallinto on arvioinut Ähtärin eläinpuiston rakennussuunnitelmat pandoille sopiviksi. WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen uskoo, että eläinsuojelun kannalta Ähtäri pystyy tarjoamaan pandoille hyvät puitteet.

”Kiinan eläintarhaolot, joissa pandat siellä elävät, eivät kaikki ole hirveän hyviä. Olen itse käynyt tarhassa, jossa pandat olivat pienissä huoneissa, eikä niiden käytössä ollut isoja ulkotiloja. Ähtärillä taas on eläintarhana hyvä maine ja sen kotimaisten lajien olosuhteet on rakennettu mielestäni hyvin”, Luukkonen sanoo.

Jättiläispandojen vuokrauksesta Kiinasta Suomeen on sovittu maiden viranomaisten välillä, mutta sijoituspaikaksi kaavailtu Ähtärin eläinpuisto ei toistaiseksi ole tehnyt sopimusta.

Jättiläispanda on suuri nisäkäs, jonka siirtäminen eläintarhasta toiseen ei ole Luukkosen mukaan välttämättä ongelma. Vastaavia siirtoja tehdään maailmalla jatkuvasti.

”Riski on kuitenkin siinä, että kun Kiina vuokraa pandoja ympäri maailmaa kalliiseen hintaan, voi olla houkutus hakea luonnosta lisää yksilöitä tarhoihin. Tällaista ei onneksi ole tullut tietoon, ja ehkä huolenaihe on turha, mutta periaatteessa riski on olemassa.”

Oma haasteensa tulee olemaan pandojen vuokrauksen ja ylläpidon kallis hinta. Pandojen vuokra-ajaksi on kaavaillut 10-15 vuotta. Luukkosen mukaan niiden vuosivuokrat liikkuvat miljoonan dollarin kieppeillä. Jättiläispanda myös syö päivittäin valtavan määrän tuoretta bambua, joka muodostaa 99 prosenttia sen ruokavaliosta. Bambu joudutaan todennäköisesti tuomaan ulkomailta, mikä sekin maksaa.

Tuleeko pandoista seuraavat delfiinit?

Entä mitä voidaan tehdä, etteivät eksoottiset jättiläispandat koe Särkänniemen delfiinien kohtaloa? Vuonna 1985 perustettu delfinaario koki vastoinkäymisen toisensa jälkeen. Osa delfinaarion asukeista kuoli pian muuton jälkeen. Kasvaneen vastustuksen jälkeen delfinaario on päätetty ajaa alas ja sen asukkaat siirtää muualle.

”Tuo on hyvä kysymys, joka liittyy kaikkiin eläintarhoihin. Jättiläispandoja on siirretty vuosikymmenien ajan eri eläintarhojen välillä. Laji kestää siirtoja siinä missä muutkin maanisäkkäät.”

Eksoottinen jättiläispanda on WWF:n symboli, jonka juuret ovat järjestön perustamisessa vuonna 1961. Tarina kertoo että samaan aikaan Lontoon eläintarhassa asui erittäin suosittu jättiläispanda, jonka kuva päätyi järjestön logoon.

”Se on sympaattisen näköinen ja oloinen eläin. Ymmärrän eläintarhojen kiinnostuksen. En kuitenkaan tiedä, mihin perustuu olettamus, että pandojen pitäminen voisi olla taloudellisesti kannattavaa.”

Luukkosen mukaan vaarana on, että kalliiden vuokrapandojen maksajaksi joutuu Suomen valtio. Tämä on erittäin epäsuotavaa tilanteessa, jossa kotimaisesta luonnonsuojelusta leikataan.

”Budjettileikkaus alun perinkin pienestä kotimaisen luonnonsuojelun rahoituksesta on 60 prosenttia. Toivon ettei pandoja makseta valtion budjetista, kun kotimaiseen luonnonsuojeluunkaan ei olla valmiita satsaamaan.”

Sopeutuisiko jättiläispanda Suomen luontoon?

Jättiläispandat elävät kotiseudullaan Kiinassa oloissa, joissa on talvisin lunta ja pakkasta. Suomen koviin pakkasiin tai paksuihin lumihankiin laji ei Luukkosen mukaan luonnostaan sopeudu.

”Ähtärissä pandat toki pääsevät välillä sisätiloihin. Tällaiset eläinsuojelunäkökohdat täytyy kaikkien muidenkin tarhaeläinten kohdalla hoitaa hyvin.”

Kotimaassaan jättiläispanda on ollut huomattavasti nykyistä yleisempi, ja se on joutunut väistymään ihmisasutuksen ja viljelymaiden tieltä. Luonnonvaraiset pandat ovat sopeutuneet elämään vuoristossa. Mustavalkoinen värityskin kertoo Luukkosen mukaan siitä, että laji on sopeutunut lumiseen ympäristöön. Suomen luonnossa se ei kuitenkaan tulisi toimeen.

”Kova pakkanen ja paksu lumi Suomessa rajoittavat selviytymismahdollisuuksia. Ruskeakarhutkin menevät talviunille. Jos ajatellaan Keski-Eurooppaa, niin ilmaston puolesta jättiläispanda voisi ehkä elää esimerkiksi Alppien rinteillä ja laaksoissa, jos vain ravintoa olisi tarjolla”, Luukkonen arvioi.