Aktivisti Niillas Holmberg: ”Saamelaisten ihmisoikeuksia sorretaan”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Tommi Tuomi
Taiteilija ja aktivisti Niillas Holmberg haluaa kertoa oman kansansa, saamelaisten, asioista. Nyt hän tekee sen Suomen kansallisteatterin lavalla.

Lokakuun 8. päivä vuonna 2015. Niillas Holmberg vetää kasvoilleen kommandopipon, jossa on Saamenmaan lipun värit, ja nousee Helsingissä Mannerheimin patsaan päälle Saamenmaan lipun kanssa. Mannerheimin Käthy-hevosen alapuolella on keltainen banderolli, jossa lukee ”Itsemääräämisoikeus! Self-determination! #Suohpanterror #Saamirights”.

Eikä se siihen jäänyt. Samana päivänä gáktiin eli saamenpukuun pukeutunut Holmberg käveli eduskunnan Pikkuparlamenttiin keskelle metsähallituslain käsittelyä. Nuoren saamelaisen suu oli teipattu mustalla teipillä, ja hän seisoi kansanedustajien edessä niin kauan, että järjestysmiehet taluttivat hänet ulos.

”Eihän se normaalia toimintaa ole kenellekään, eikä ehkä varsinkaan saamelaiselle”, Holmberg, 26, pohtii nyt helsinkiläisessä kahvilassa.

Protestilla Holmberg ja ympäristöjärjestö Greenpeace halusivat muistuttaa, että Suomen hallituksen on kunnioitettava saamelaisten oikeuksia ja suojeltava arktisia alueita.

Niillas Holmberg on mukana Kansallisteatterin Arktinen Odysseia -näytelmässä, jonka yksi keskeinen teema on ilmastonmuutos.  © Tommi Tuomi

Paljon täystyrmäyksiä

Mistä tämä turhautuminen kumpuaa?

Esimerkiksi siitä, että Suomen valtio muistaa usein juhlapuheissaan mainita saamelaiset, mutta silti saamelaisten oikeuksia ja oloja parantavat kansalliset ja kansainväliset sopimukset jäävät vahvistamatta. Ja samalla esimerkiksi saamenpukua käytetään melko surutta kansainvälisen matkailun mainonnassa.

”Sinä vuonna oli kasautunut paljon täystyrmäyksiä valtion taholta meidän oikeuksiamme kohtaan. Sitten kehtasivat vielä rahoittaa nunnukalailaa-tyylisen Suomea markkinoivan matkailuvideon”, Holmberg sanoo.

Samat syyt – arktisen alueen ja oman kansan puolustaminen – ovat tuoneet Holmbergin Helsinkiin myös nyt, tällä kertaa Kansallisteatterin lavalle.

Mutta sitä ennen on syytä selvittää, kuka tämä tummaääninen taiteilija oikeastaan on.

Niillas Holmberg lähti Utsjoelta maailmalle

Niillas Holmbergia ajaa kertomisen vimma ja saamelaisten oikeuksien puolustaminen. Se on ainakin osittain perua hänen isältään Veikko Holmbergilta, joka on yksi merkittävimmistä saamenkielisten oppikirjojen ja lastenkirjallisuuden kirjoittajista ja kääntäjistä. Hän oli nuoruudessaan saamelaisten oikeuksia ajava aktivisti.

Holmberg asui lapsuutensa ja nuoruutensa Utsjoella. Niillas ja pikkusisko Áile-Risten kasvoivat saamenkielisiksi, mutta oppivat suomea esimerkiksi Muumilaakson tarinoista. Äiti Anna-Liisa Guttorm, joka työskenteli lasten ja lastenkulttuurin parissa, kuoli syöpään Niillaksen ollessa 12-vuotias.

Utsjoelta Holmberg lähti Tampereelle ilmaisutaidon lukioon. Sieltä löytyi muun muassa bändikaveri, sellisti Roope Mäenpää. Mutta ennen kaikkea sieltä löytyi uusi katse kotiin, pohjoiseen. Holmberg tajusi, että oman kielen ja kulttuurin puolesta pitää ja kannattaa taistella.

Lukiovuosinaan Holmberg tutustui Saamenmaan merkittävimmän taiteilijan Nils-Aslak Valkeapään tuotantoon, tohkeentui lukemastaan ja alkoi kirjoittaa runoja.

Tampereelta Holmberg muutti takaisin Utsjoelle.

Sen jälkeen hän on ehtinyt matkata esimerkiksi Meksikossa ja Intiassa, mutta koti on lähes aina ollut Saamenmaalla, esimerkiksi Pohjois-Norjan Tromssassa ja nyt Ruotsin Jokimukassa eli Jokkmokissa. Saamelaisen näkökulmasta nämä ovat samaa Saamenmaata, Sápmia.

Lokakuussa 2015 Niillas Holmberg kiipesi Saamenmaan lipun kanssa Mannerheimin patsaalle. © Henna Middeke

Iskurepliikkejä saameksi

Nykyään Holmberg on noin puolet vuodesta reissussa. Tekemisen kirjo on hengästyttävä: hän näyttelee, kirjoittaa runoja ja kiertää runofestivaaleilla maailmalla sekä esiintyy useissa bändikokoonpanoissa.

Eikä kaikki tekeminen julmetun vakavaa ole. Holmberg on intohimoisena penkkiurheilijana kirjoittanut runon pitkäaikaisesta idolistaan, mäkihyppääjä Janne Ahosesta.

Holmberg on ollut myös luomassa Sano se saameksi -verkkosivustoa, josta löytyy paitsi opetusmateriaalia opettajille, myös esimerkiksi saamenkielisiä iskurepliikkejä ja sadatteluja.

”Toivon, että näillä kaikilla tekemisilläni olen herättänyt joissakin ihmisissä kiinnostusta – ja olenkin. Saan tuntemattomilta ihmisiltä niin paljon kysymyksiä meidän kulttuuristamme, kielestämme ja politiikastamme, etten ehdi vastata kaikkiin.”

Rikkinäisiä nuoria

Nils-Aslak Valkeapään ja Niillas Holmbergin tarinat kietoutuvat monin paikoin yhteen ja kohtaavat toisensa kuin maisemaa piirtävän joiun nousut ja laskut.

Holmbergia on usein verrattu jo edesmenneeseen Valkeapäähän, sillä molemmilla on monialaista lahjakkuutta.

Yhteistä on myös oikeuksien puolustaminen ja suorasanaisuus, vaikka yleensä saamelainen on hiljaa, jos hän on eri mieltä. Oikeuksia puolustamalla voi saada hankalan ihmisen maineen.

Onko se nyt reilua sanoa satavuotiaalle Suomelle, että te muuten lupaa kysymättä otitte haltuunne saamelaisten maat?

”On paljon saamelaisnuoria, jotka kärsivät perityistä traumoista ja samaan aikaan presidentti Sauli Niinistö sanoo, ettei täällä ole koskaan mitään kolonisaatiota ollut. Minun mielestäni ei ole mitään kysymystäkään siitä, saako kritisoida valtiota, koska meidän ihmisoikeuksiamme sorretaan”, Holmberg sanoo ja katsoo suoraan kohti.

Traumat näkyvät Holmbergin mukaan esimerkiksi kollektiivisena ahdistuksena ja masennuksena siitä, että oman yhteisön ja ympäröivän yhteiskunnan arvot eivät kohtaa.

”Moni nuori kokee tulevansa revityksi kahteen suuntaan ja joutuvansa toimimaan arvojaan vastaan.”

Holmberg kertoo esimerkin nykyiseltä kotiseudultaan Pohjois-Ruotsista.

”Siellä on nuoria porosaamelaisia, jotka eivät saa tarpeeksi elantoa poroelinkeinosta. Ainoa vapaa työpaikka taas on Kiirunan kaivoksella. Siinä sitä ollaan paradoksin syövereissä, ja se syö kyllä ihmistä sisältä.”

Ruotsissa on ollut surullisen paljon nuorten saamelaisten itsemurhia, ja on niitä Suomessakin, Holmberginkin tuttuja.

Uuden sään uhka

Alkuvuoden Niillas Holmberg on viettänyt Helsingissä. Syynä on Kansallisteatterin Willensaunassa esitettävä Arktinen Odysseia – Näkyjä jäätikön reunalta.

Holmberg kuvailee näytelmää runolliseksi kollaasiksi arktisilta alueilta. Näytelmän päähenkilöt ovat Holmbergin lisäksi Connie Kristoffersen Grönlannista ja Anra Naw Tšukotkasta Tšuktšien niemimaalta.

Kansallisteatterin lavalla Holmberg aikoo kertoa saamelaisten vaiheista myös oman taustansa kautta.

”Tietenkin siinä tulee kysymyksiä maa- ja vesialueiden käytöstä. Olen Utsjoen jokisaamelaisia, ja suvullani on todella vahva lohestustausta. Tuntuu, että yllättävän äkkiä on käymässä toteen sellaisia asioita, jotka vielä kymmenen vuotta sitten olivat pahimpia kauhuskenaarioita. Että ei esimerkiksi saada enää kalastaa, koska jossain rannalla lukee, että valtion vesialuetta. Ei saa enää tehdä siinä sitä, mitä minun sukuni on tehnyt iät ja ajat.”

Näytelmä on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa, ja silläkin on yhteys Nils-Aslak Valkeapäähän. Näytelmä on osa trilogiaa, jonka ensimmäinen osa Áillohaš (Valkeapään kutsumanimi) esitettiin vuonna 2014.

Näytelmän yksi keskeinen teema on ilmastonmuutos, tai odda dálki eli uusi sää, kuten vanhemmat saamelaiset sanovat.

”Vanhat ihmiset sanovat, että ikimuistoinen perinnetieto luonnosta ei enää päde. Esimerkiksi se, minkä väristä jään pitää olla, jotta sen voi ylittää syksyllä.”

Yhdessä maan kanssa

Niillas Holmbergille luonto on tärkeä. Kulttuuriperheen lapsi ei kuitenkaan oppinut luonnostaan metsässä olemisen taitoja, koska vanhemmat eivät olleet luontaiselinkeinoissa mukana.

”Mitään muuta en lapsena halunnut yhtä paljon kuin oppia näitä asioita. Kun tajusin, etten opi, tuli kelvottomuuden tunne.”

Nyt Holmberg ottaa tilaa ja aikaa luontonsa tuntemiseen. Apuna on esimerkiksi saamelaisen tyttöystävän perhe. Hän haaveilee mahdollisuudesta käyttää koko ensi vuosi metsässä kulkemiseen, luonnonantimien keräilyyn – maan kanssa olemiseen.

Mutta sitä ennen polut Valkeapään kanssa risteävät jälleen, sillä Niillas Holmberg Kvarteahtta -yhtye matkaa tekemään uutta musiikkia Lásságámmiin, Valkeapään residenssiin Pohjois-Norjan Skibotniin.

Ja tuli mitä tuli, kesällä Holmberg aikoo pyytä lohta Utsjoella. Isiensä mailla, isiensä luvalla.

Saamelaisia Ruotsissa raivostuttanutBeowulf-kaivosjätti työntyy Suomeen

 

X