Hamstraatko sinäkin lääkkeitä? Lääkehävikki ja -jäämät kuormittavat luontoa, koska nykyinen korvausjärjestelmä suosii isoja pakkauksia
Apteekit toimittivat viime vuonna asiakkailleen yli 60 miljoonaa lääkereseptiä, joista jopa 40 prosenttia päätyy ympäristöön. Nykyinen lääkekorvausjärjestelmä ei ota huomioon ympäristökuormitusta.
Elämme parhaillaan flunssa-aikaa. Itsehoitolääkkeitä ei kuitenkaan kannata hamstrata kotiapteekkiin, vaan ne tulisi aina hankkia vastaamaan käyttöä.
”Reseptilääkkeiden tavoin myös itsehoitolääkkeet vanhenevat kotiapteekkiin, mikäli käy niin onnellisesti, että ei sairastukaan”, muistutti apteekkari Anna Westerling Punavuoren apteekista Lääketietokeskuksen, Apteekkariliiton ja Lääkäriliiton järjestämässä lääkkeiden ympäristövaikutuksia käsittelevässä seminaarissa.
Suomalaisille määrätään yli 60 miljoonaa reseptiä vuodessa
Apteekkariliiton vuoden 2018 vuosikatsauksen mukaan apteekit toimittivat asiakkailleen yli 60 miljoonaa reseptiä vuonna 2017.
Lääkkeitä jäi käyttämättä noin 100 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa noin 4 prosenttia määrätyistä lääkkeistä.
Apteekkien asiakkailleen toteuttaman kyselyn mukaan lähes puolet reseptilääkkeiden palautuksesta johtui siitä, että lääkkeistä käytettiin vain osa – siitäkin huolimatta, että annostus otettiin lääkärin ohjeiden mukaan.
Yhä useampi suomalainen on tietoinen lääkejätteen ympäristöhaitoista
Apteekkariliiton mukaan suomalaisista arviolta 60–80 prosenttia palauttaa lääkkeet asianmukaisesti apteekkiin.
Omilla valinnoillaan kuluttaja voi vähentää merkittävästi lääkkeiden käytöstä ja hävityksestä aiheutuvaa ympäristökuormaa.
Palauttamattomat lääkkeet päätyvät ympäristöön kotitalousjätteiden myötä. Osa lääkkeistä huuhdotaan suoraan vessanpöntöstä alas.
Lääkejäämät kuormittavat pieninäkin pitoisuuksina ympäristöä. Vesistöissä ne vaikuttavat edelleen myrkyllisesti vesieliöihin.
Apteekkariliiton viestintäproviisori Emmi Puumalaisen mukaan lääkkeitä palautetaan nykyään apteekkiin enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.
”Ihmiset ovat paitsi kulutuksen, myös lääkkeiden hävityksen suhteen ympäristötietoisempia kuin aikaisemmin. Silti on vielä paljon tehtävää, jotta loputkin saadaan tavoitettua.”
Puumalainen pitää tärkeänä, että uudet sukupolvet omaksuisivat jo varhain oikeat tavat toimia lääkkeiden hävityksen suhteen.
”Esimerkiksi oppilaitokset voisivat jakaa osana ympäristökasvatusta myös tietoa siitä, kuinka tulee menetellä jos lääke jää tarpeettomaksi tai menee vanhaksi.”
Viemäri on väärä paikka vanhentuneille lääkkeille
Lääkejätteet on määritelty vaarallisiksi jätteiksi, joita ei tule hävittää esimerkiksi kaatamalla niitä viemäriin.
Apteekkari Westerling kiittelee asiakkaitaan ympäristötietoisiksi. Varastot täyttyvät esimerkiksi Punavuoren apteekissa nopeasti asiakkaiden palauttamista käyttämättömistä tai vanhentuneista lääkkeistä.
Lääkejäte noudetaan Anna Westerlingin mukaan apteekista kahden viikon välein ja viedään Ekokemiin Riihimäelle poltettavaksi.
Vuosittain Fortumin korkeapolttouuneissa käsitellään jopa 500 000 kiloa lääkejätettä.
Lisää tietoutta lääkkeiden lajitteluun
Anna Westerling on huomannut apteekkarin työssään, että monelta asiakkaalta uupuu edelleen tietoa lääkkeiden asianmukaisesta lajittelusta.
Joskus apteekissa aiheutuu henkilökunnalle vaaratilanteita, kun esimerkiksi käytettyjä ruiskuja ei ole pakattu asianmukaisesti palautusta varten.
Vaikka lääkkeiden asianmukainen lajittelu asiakkaan toimesta helpottaa apteekin henkilökunnan työmäärää, Westerlingin mukaan apteekit vastaanottavat vanhat ja käyttämättömät lääkkeet myös pakkauksissaan, lajittelemattomina.
”Tilanne on usein tällainen esimerkiksi kuolinpesien kohdalla. Omaiset eivät aina jaksa murehtia lääkkeiden lajittelusta surun keskellä”, Westerling toteaa.
Voisiko käyttämättömiä lääkkeitä kierrättää?
Toisinaan asiakkaat tiedustelevat, voisiko esimerkiksi kalliita käyttämättä jääneitä antibiootteja tai syöpälääkkeitä laittaa kiertoon.
Anna Westerlingin mukaan apteekit eivät voi lain mukaan vastaanottaa lääkkeitä takaisin tai luovuttaa eteenpäin.
”Kyse on potilasturvallisuudesta. Apteekkien toimintaa säätelee Valvira, jonka mukaan lääkäri on määrännyt lääkkeen aina potilaalle henkilökohtaisesti.”
Nykyinen lääkekorvausjärjestelmä edistää lääkehävikkiä
Lääkkeiden pakkausongelmaan Westerling sen sijaan toivoo pikaista muutosta. Nykyinen lääkekorvausjärjestelmä ei ota ympäristön näkökulmaa huomioon suosiessaan isoja pakkauksia.
Tämän vuoksi lääkkeitä jää käyttämättä suuri määrä, mikä on ympäristön kannalta huono vaihtoehto.
”Tällä hetkellä kuluttaja voi saada lääkkeet halvemmalla 100 tabletin pakkauksessa, vaikka tarjolla olisi esimerkiksi 30 tabletin pakkausvaihtoehto”, Westerling harmittelee.
Lääkehoito kannattaa aloittaa pienellä pakkauksella lääkettä
Suomen Apteekkariliiton Emmi Puumalainen tunnistaa tilanteen. Sadan tabletin paketilla saattaa olla suurempi menekki, jolloin hinta on painunut alemmas verrattuna pienempään pakkaukseen.
”Tärkeää lääkehävikin näkökulmasta on, että etenkin lääkehoitoa aloitettaessa kokeiltaisiin ensin pienemmällä pakkauksella, kuinka elimistö reagoi lääkärin määräämään hoitoon. Tällöin kotiin ei jää jäljelle isoa pakkausta tarpeetonta lääkettä”
Puumalaisen mukaan esimerkiksi verenpainelääkkeet ovat tyypillisesti valmisteita, joita voidaan joutua vaihtamaan asiakkaan kohdalla useaan kertaan.
Näin lajittelet lääkkeet oikein:
-Pakkaa kiinteät lääkkeet kuten tabletit, kapselit ja voidejäämät sekä käytetyt lääkelaastarit tiiviiseen, läpinäkyvään muovipussiin.
-Palauta nestemäiset lääkkeet apteekkiin omissa pulloissaan ja erillisessä muovipussissa.
-Palauta ruiskut ja neulat mieluiten kovamuovisessa astiassa, jotta ne on turvallista kuljettaa ja käsitellä.
–Elohopeaa sisältävät vanhan malliset kuumemittarit sekä jodipitoiset liuokset, voiteet ja tabletit tulee palauttaa erikseen muusta lääkejätteestä
-Muista ottaa lääkepakkauksista henkilötarra pois, jotta ulkopuoliset eivät näe tietojasi
-Vie lääkkeiden uloimmat pakkaukset taloyhtiön pahvin- tai muovinkeräykseen.