”Alas lyödään koko vanha maailma”, jyrähtää Markku Kuisma – ”Posti, rautatiet, koulut ja yliopistot sotesta puhumatta ovat hävityksen kohteina”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Markku Kuisma.
Markku Kuisma. © Tommi Tuomi / Otavamedia
”Nyt rulettaa reipas revoluutio, ei tylsän vanhoillinen evoluutio”, kirjoittaa historian professori Markku Kuisma.

Poliittiset muodit muuttuvat niin vauhdikkaasti, ettei hitaampi pysy mitenkään kyydissä.

Hämmentävin esimerkki tästä on bolsevismin paluu, nyt naamioituneena maltillisina pidettyihin puolueisiin. Valtiota johtavat meillä ja kai muuallakin vallankumoushallitukset, jotka levittävät epäjärjestyksen ilosanomaa kaikkialle sinne missä vakaus ennen vallitsi.

Posti, rautatiet, koulut ja yliopistot sotesta puhumatta ovat hävityksen kohteina. Alas lyödään koko vanha maailma. Toimivat järjestelmät särjetään ja korvataan byrokraattisilla markkinahimmeliryteiköillä, jotka avaavat mahdollisuuksia uusille ansaintalogiikoille.

Nyt rulettaa reipas revoluutio, ei tylsän vanhoillinen evoluutio.

Markkinataloutta tässä ollaan edistävinään

Kumous tulee kalliiksi, mutta tulkoon. Edistyksen eteen on uskallettava uhrata yhteinen etu.

Markkinataloutta tässä tietysti ollaan edistävinään liittämällä julkiset rahalähteet umpiputkilla yksityisten yritysten kassoihin.

Kilpailu, yrittäjyys ja markkinatalous herättävät myönteisiä mielikuvia. Siksipä ne ovat kumouksellisten mielisanoja, joilla vakautta murretaan.

Kuka tässä sitä paitsi häviää. Vain tollot, jotka vielä maksavat veronsa. Tyhmyydestä pitääkin sakottaa.

Globalisaation piti taata harmonia ja hyvinvointi

Entä ketä uskoa, kun globalisaation ihanuuksista ihan äsken todistaneet silmäätekevät ovat pyörtäneet puheensa?

Globalisaatio oli maailman suurin rauhanliike, suurempi kuin aikanaan puna-armeija. Sen piti taata harmonia ja hyvinvointi maapallollemme.

Ensimmäiset vastoinkäymiset käänsivät kelkan. Irtopisteet painoivat enemmän kuin pyhä luottamus globaalin vapaakaupan hyötyihin.

Jos rajojen yli eivät kulje tavarat, niiden yli vyöryvät panssarivaunut. Tämä iskulause unohtui heti, kun siihen sisältyvää viisautta olisi oikeasti tarvittu.

Nyt kauppaa maiden välillä pitää kuulemma ehdottomasti rajoittaa. On pakko. Ei ole vaihtoehtoja.

Globalisaation ylistys katosi myös Euroopassa ihailtavan ketterästi uutta kylmää sotaa lietsoviin puheenparsiin. Vaikka syyt ymmärtää, rehellisyys voisi tässäkin olla hyve. Emme enää usko vapaakaupan rauhaa rakentavaan voimaan vaan poliittiseen pakkoon – siitähän on kyse?

Tosiasiain tunnustaminen olisi muutenkin hyödyksi. Saarroilla ei koskaan ole saavutettu toivottuja tuloksia, mutta maailmaa ne aina muuttavat odottamattomasti.

Siispä kohti uusia kauppasotia!

Napoleon ei kyennyt kuristamaan Britanniaa mantereenlaajuisella saarrollaan. Kauppasota synnytti silti Suomen suuriruhtinaskunnan ja sitä tietä itsenäisen Suomen.

Oliko tämä maailmanhistoriallista edistystä? Ehkä ei, mutta muutamaa sukupolvea suomalaisia se ehti lämmittää. Siispä kohti uusia kauppasotia, kuka tietää mitä ne tuovat tullessaan!

 

Kirjoittaja Markku Kuisma on historian professori Helsingin yliopistossa.

X