Alkukesän kolea sää on viljelijöille kuin uhkapeliä - Mitä lupaavampi sato, sitä kovemmat riskit

Kolea ja kostea alkukesä lupaa viljelyksille hyvää. Samalla kuitenkin kasvaa riski, ettei viivästynyt sato ehdi kypsyä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Viileästä keväästä innostuneen mansikan sato riippuu nyt loppukesän säistä.

Kolea ja kostea alkukesä lupaa viljelyksille hyvää. Samalla kuitenkin kasvaa riski, ettei viivästynyt sato ehdi kypsyä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Versot

Alkukesän kolea sää ja sateet ovat vahvistaneet viljojen kasvustoja.

”Lämpimänä kesänä yhdestä jyvästä itää vain yksi verso. Nyt kasvukauden alku oli viileä. Ohrasta voi samasta jyvästä lähteä 4Ω5 eri versoa, kaurasta 2Ω3 versoa ja jopa vehnässä on havaittu sivuversoja. Tähkät kasvavat pitkiksi ja jyviä tulee paljon”, kertoo ProAgrian asiantuntija Eino Heinola.

 

Halla

Pitkäksi venähtänyt kasvukauden alku on Heinolan mukaan viljoille hyväksi, mutta vain jos kasvukausi jatkuu niin, että lupaava sato ehtii myös kypsyä.

”Lämpösummakertymän perusteella olemme kaksi viikkoa normaalista jäljessä. Riskinä on, että elokuun puolella tulee paha halla, kuten kesinä 1962 tai 1987. Lappeenrannasta Pohjois-Karjalan ja Kainuun kautta Kemiin kulkee raja, jonka itä- ja pohjoispuolella kasvukauden lämpökertymä on alhaisin 30 vuoteen. Kaikki on kiinni jatkosta.”

 

Taudit

Öljykasveja, kuten rapsia ja rypsiä uhkaa kylmässä ja kosteassa kesässä pahkahome.

”Kostea keli ja pitkä kehitysaika tarjoavat hyvät olosuhteet myös taudeille. Yleisö on ihmetellyt, miksi kukkivia rypsipeltoja ruiskutetaan. Viljely on kamppailua siitä, kumpi ehtii ensin, tauti vai torjunta”, Heinola sanoo.

 

Mansikkasato

Viivästynyt kesä on uhkapeliä myös marjanviljelijöille.

”Mansikka kasvaa kohisten, kun kasvi ei tuhlaa yhteyttämisenergiaa haihduttamiseen ja hengittämiseen. Lykkääntyneen kasvukauden hyvän sadon voi pilata joko ankara helle tai rankkasade. Poutainen ja kaunis elokuu ja syyskuu taas takaisivat, että mansikkaa tulee niin kauan kuin kaikki raakileet ovat kypsyneet”, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo.

 

Ilmastonmuutos

Suomea pidetään yhtenä harvoista maista, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa myönteisesti. Vaikka lämpötilan nousu on jo pidentänyt kasvukautta, se tuo myös haasteita.

”Marjanviljelijöille leudot talvet ovat hankalia. Jos maassa ei ole lumipeitettä ja iskee kova pakkanen, se vaikuttaa marjoihin, joille parempi olisi reilu talvi ja kunnon lumipeite”, Hannu Salo sanoo.

Lue myös:

Sään ennustaminen on tänä kesänä ollut harvinaisen hankalaa

Jatkuuko kesä vielä vai joko se on ohi? Näistä merkeistä näet sen

 

X