Aloittelevat muusikot jäävät nuolemaan näppejään – Kansainväliset levy-yhtiöt nappaavat rahaa suomalaiselta säätiöltä, joka tukee vain ”lopullista materiaalia”

Uusia lahjakkuuksia Musiikin edistämissäätiö kehottaa hakemaan rahaa joukkorahoituspalveluista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Uusia lahjakkuuksia Musiikin edistämissäätiö kehottaa hakemaan rahaa joukkorahoituspalveluista.
Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

Nimettömänä pysyttelevä, niukkatuloinen muusikko haki Musiikin edistämissäätiöltä (MES) taloudellista tukea albumin tekemistä varten. Hakemukseen tuli kielteinen vastaus. Musiikkikappaleiden olisi pitänyt olla julkaistavaksi asti työstettyä materiaalia jo ennen tuen hakemista.

”Ei minulla ole siihen varaa. Nykyinen käytäntö suosii isoja levy-yhtiöitä, jotka tulisivat toimeen ilman tukiakin”, muusikko sanoo.

MES:n hallintokoordinaattori Ulla Haukatsalo, onko tämä todella nykyinen käytäntönne?

”Kyllä”, Haukatsalo vastaa. ”Vuoden 2018 alussa tuli voimaan sääntö, että kuunneltavien musiikkinäytteiden pitää olla lopullista, julkaistavaa materiaalia.”

”Ennen raakamiksattukin musiikkikin kävi, mutta silloin musiikkinäytteet olivat osassa hakemuksissa puutteellista materiaalia eli saattoi olla soitetut taustat mutta laulu puuttui. Silloin ei tullut esille paras kuva taiteellisesta tasosta. MES:n tuet painottuvat ammattimaiseen toimintaan.”

”Ei nykyisin tarvitse vuokrata kallista studiota”

Tukea voi hakea yksittäinen henkilö, yhdistys tai yritys. Tukea myönnetään sekä omakustannelevyille että levy-yhtiöille.

Monet ammattitaiteilijatkin elävät köyhyysrajan alapuolella, eikä heillä kaikilla ole varaa maksaa studiokuluja.

Miten tässä nykyisessä tukijärjestelmässä on huomioitu aloittelevat muusikot, jotka tekevät musiikkia omasta pussistaan?

”Studiokulut ovat pudonneet ihan huikeasti, sillä ei nykyisin tarvitse vuokrata kallista studiota”, Haukatsalo sanoo.

”Hakijalla voi yhtä hyvin olla studiotasoiset kotilaitteet, joilla voi työstää hyvinkin laadukasta musiikkia. Masternauhan studiokulut voivat olla nykyisin vain 1 500 euroa ja sillä äänitteellä voi saada ihan yhtä hyvin tukea kuin 20 000 euroa studiokuluista maksaneella äänitteellä.”

Mutta eihän kaikilla ole varaa siihen 1 500 euroonkaan, vaikka lahjoja olisi?

”Hakijan pitää olla valmis hakemaan rahaa muualtakin. Neuvon lupaavia, aloittelevia muusikoita hakemaan rahaa esimerkiksi joukkorahoituspalveluista, joista moni on onnistunut saamaan hyvin rahaa.”

”Tulemme myös vastaan siinä, että koko pitkän albumin sijaan suppeampi EP käy myös ja äänite voi olla myös digitaalisena julkaisuna.”

Puolet tuesta kansainvälisille jättiläisille

Isot, kansainväliset levy-yhtiöt ovat joka tapauksessa voimakkaasti edustettuina MES:n tukipäätöksissä.

Universalille, Sonylle ja Warnerille myönnettiin viime vuonna yhteensä 48 prosenttia eli 187 366 euroa viime vuoden äänitetuotantotuen ja artistituen yhteenlasketusta tukirahasta, jota jaettiin yhteensä 394 033 euroa.

Kolme isointa levy-yhtiötä saivat siis lähes puolet potista, jota sadat hakijat tavoittelivat.

”Meille tulleista hakemuksista 38 prosenttia sai viime vuonna myönteisen tukipäätöksen”, Haukatsalo sanoo.

”Jos iso levy-yhtiö hakee tukea, se voi saada ihan samalla tavalla kuin yksittäinen Mattikin kielteisen tukipäätöksen, sillä teemme päätökset musiikki edellä. Kaikki hakijat ovat samalla viivalla.”

MES jakaa rahaa myös esimerkiksi työskentelytukena, elävän musiikin tukena ja audiovisuaalisen tuotannon tukena.

MES jakoi vuonna 2017 yhteensä 2,7 miljoonaa euroa tukirahaa.

X