Alpo Suhonen löytää henkisiä syitä loppiaisen MM-jääkiekkokultaan: Nuoret leijonat saavat olla vapaammin myös yksilötähtiä
Nuorten leijonien kolmas maailmanmestaruus viidessä vuodessa kertoo sekä jääkiekkoväen pitkäjänteisestä työstä että yhteiskunnan muutoksesta, valmentajakonkari Alpo Suhonen sanoo.
Suomen nuoret leijonat, alle 20-vuotiaiden lätkäjoukkue otti MM-kultaa loppiaisena.
”Suomi on jääkiekon supervalta, ja ohittaa kohta Venäjänkin,” The Athletic -lehden toimittaja Scott Wheeler hehkutti nuorten kiekkoleijonien kaadettua loppiaisena Yhdysvallat MM-finaalissa numeroin 3¬2.
Nuoret leijonat voittivat alle 20-vuotiaiden kisoissa kultaa myös vuosina 2014 ja 2016. Aiemmin Suomi oli juhlinut nuorten kultaa vain vuosina 1987 ja 1998.
Vaikka kultaputken keskelle mahtuu floppikisojakin, tasoloikka on ilmeinen. Mistä se johtuu?
Yhdysvaltalainen urheilutoimittaja Scott Wheeler hehkutti Suomea nuorisolätkän supervallaksi. © Twitter / @scottcwheeler
Lahjakkuuksien ammatinvalinta
Näidenkin kisojen suomalaispelit alkoivat takkuisesti. Puolivälierissä leijonat nousi takaa Kanadan ohi. Finaalissakaan joukkue ei häkeltynyt, vaikka menettikin kahden maalin johtonsa.
Tässä onkin iso ero vanhempaan pelaajaikäluokkaan. Kahdeksan kymmenestä arvokisafinaalistaan hävinneitä aikuisleijonia on usein syytetty loppusuoralla sulamisesta.
Nuorten mestarijoukkueet ovat taas olleet parhaimmillaan kovimmissa peleissä.
Ex-maajoukkue- ja NHL-valmentaja Alpo Suhosesta nuorten kova henkinen kantti on seurausta sekä jääkiekon että yhteiskunnan muutoksesta.
”Nykynuoret ovat ylipäätään kypsempiä ja itsevarmempia kuin aikaisemmat sukupolvet. Se näkyy myös kaukalossa”, Suhonen sanoo.
Jääkiekko on Suomessa varmin tie urheilijan ammattiin. Siksi laji vetää vuodesta toiseen puoleensa valtaosan lahjakkaimmista urheilijoista.
”Jääkiekosta on tullut parhaimmille junioreille ammatinvalintakysymys. Yhä nuorempana omaksuttu ammattimainen ote tekee nuorista entistä valmiimpia pelaajia.”
Pakonomaisen joukkuepelin kahle on poistunut
2000-luvun alussa pelitatapakeskeisen juniorivalmennuksen naljailtiin kasvattavan maailman parhaat kolmosketjun laitahyökkääjät: joukkueen eteen ahertavat työmyyrät, joiden henkilökohtaiset taidot eivät kestä kansainvälistä vertailua. Nyt huippuja alkaa löytyä kautta linjan enemmän.
Vuoden 2016 nuorista kultaleijonista Patrik Laine, Sebastian Aho ja Mikko Rantanen ovat kasvaneet pikavauhtia myös tähtiluokan NHL-pelaajiksi.
Ratkaisevasti Yhdysvallat pelillään upottanut Kaapo Kakko voi ennusteiden mukaan päätyä ensimmäiseksi suomalaiseksi NHL-ykkösvaraukseksi.
Suhosesta jääkiekko on yksilökeskeisyyttä joukkuepelin raameissa.
”Kollektiivisuutta yksilöllisyyden kustannuksella korostava kulttuuri on murtunut Suomessa viimeisten länsimaiden joukossa. Yhteistyön korostaminen juontui myös sotakokemuksista. Nuoret kultaleijonat ovat sukupolvea, jota tämä perintö ei enää paina.”