Älypuhelinten ilmaispelit tuottavat miljardeja, pelitutkija kaipaa säätelyä: ”Peliraha voi hämärtää käsitystä siitä, mitä asiat todellisuudessa maksavat”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Clash of Clans on eräs tunnetuimmista ja suosituimmista ilmaispeleistä. Sen on kehittänyt suomalaistaustainen peliyhtiö Supercell.
Clash of Clans on eräs tunnetuimmista ja suosituimmista ilmaispeleistä. Sen on kehittänyt suomalaistaustainen peliyhtiö Supercell. © Otavamedian arkisto
Ilmaispelit voi ladata maksutta puhelimeen tai muulle alustalle, mutta peleissä nopeammin edetäkseen moni pelaaja maksaa oikeita euroja.

Älypuhelinten ilmaispelit ovat valtava bisnes. Ne tahkoavat pelifirmoille yhteensä miljardeja euroja vuodessa, sillä vaikka pelit sinänsä voi ladata puhelimeen ilmaiseksi, pelaamisen aikana ne ehdottavat pelaajalle euron tai parin suuruisia mikromaksuja.

Mikromaksuilla ostetaan esimerkiksi esineitä tai ominaisuuksia, joiden avulla pelissä voi edetä nopeammin ja helpommin.

Samalla logiikalla pelejä tehtiin jo ennen älypuhelinten yleistymistä, silloin yleisin pelialusta oli Facebook.

”Nykyään ilmaispelejä on hyvin monenlaisia ja niitä pelataan monilla eri alustoilla. Selkeästi suurin alusta on kuitenkin älypuhelimet, osin koska suurimmalla osalla on sellainen taskussaan. Ilmaispelien arvioidaan tuottavan jopa 80 prosenttia kaikkien digipelien tuotoista”, kertoo Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja pelitutkija Kati Alha.

Alhan ilmaispelejä koskevan väitöskirjan väitöstilaisuus on joulukuussa.

Hän on pelaaja itsekin, ja ilmaispeleistä hän pelaa tällä hetkellä muun muassa Harry Potter: Puzzles & Spellsiä.

Pelitutkija Kati Alha on pitkäaikainen pelaaja itsekin.

Pelitutkija Kati Alha on pitkäaikainen pelaaja itsekin. © Kati Alhan kotialbumi

Suurimpien pelifirmojen, kuten suomalaisen Supercellin [emoyhtiö on nykyään kiinalainen Tencent] tekemiä satojen miljoonien eurojen voittoja tervehditään mediassa ilolla. Työllistävän vaikutuksen ja verotulojen lisäksi pelit ovat mainiota viihdettä ja tarjoavat siinä sivussa mahdollisuuksia muun muassa sosiaalisuuteen ja oppimiseen.

Sadat miljoonat ja miljardit eurot tulevat kuitenkin pelaajien taskuista, mikä ei aina ole aivan ongelmatonta. Ilmaispelit nostattavat muun muassa läpinäkyvyyteen, ongelmapelaamiseen, alaikäisille markkinointiin ja yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä.

Ilmaispeleihin liittyvät eettiset ongelmat ovat monin paikoin samankaltaisia kuin uhkapeleihin liittyvät ongelmat.

Kati Alhan mukaan ilmaispelien pelaamisen ja pelaajien suhdetta digitaalisessa ympäristössä pelattaviin rahapeleihin ja uhkapeleihin on tutkittu jonkin verran.

”Mutta suhde vaikuttaa olevan monimutkainen, eikä ilmaispelien ainakaan suoraan voi sanoa kasvattavan halukkuutta uhkapelien pelaamiseen kaikissa ryhmissä.”

Ilmaispelien pelaajia voidaan manipuloida monin eri tavoin jatkamaan pelaamista sekä maksamaan pelin tarjoamista tuotteista.

”Manipulointiin voidaan käyttää monenlaisia psykologisia kikkoja. Esimerkiksi FarmVillessä pelaajan viljelemät kasvit voivat lakastua, jos pelaaja ei palaa riittävän usein pitämään niistä huolta.”

FarmVillen lakastuneet kasvit voi sitten saada takaisin eloon, jos siihen käyttää pelin sisäistä ”farmirahaa”, jota puolestaan hankitaan oikeilla euroilla.

”Pelin sisäisen rahan käyttäminen puolestaan hämärtää käsitystä siitä, mitä asiat todellisuudessa maksavat.”

Kesällä 2016 julkaistu lisätyn todellisuuden mobiilipeli Pokémon Go on säilyttänyt suosionsa kohtuullisen hyvin.

Kesällä 2016 julkaistu lisätyn todellisuuden mobiilipeli Pokémon Go on säilyttänyt suosionsa kohtuullisen hyvin. © Ruutukaappaus App Store -sovelluskaupasta.

Läpinäkyvät laatikot

Toisin kuin perinteiset tietokonepelit, tyypillisesti mobiilialustoilla pelattavat ilmaispelit ovat päättymättömiä. Niitä ei voi siis niin sanotusti pelata läpi, sillä se tarkoittaisi pelin päättymistä ja pelaajan poistumista pelistä. Samalla katkeaisivat pelaajan tuomat rahavirrat.

Monelle ilmaispelille tyypillinen tapa kerryttää mikromaksuja, on kaupata pelaajille niin sanottuja loot boxeja, jotka voi suomentaa vaikkapa yllätyslaatikoiksi. Ne sisältävät erilaisia digitaalisia esineitä, kuten aseita, suojavarusteita tai ulkonäköjä pelihahmolle.

Laatikot ovat pelaajien keskuudessa haluttuja, sillä esineet auttavat tavalla tai toisella eteenpäin pelimaailmassa. Toisin kuin uhkapelit, ilmaispelit ovat nykyisellään sääntelyn ulkopuolella.

”Mutta jos pelit osin muistuttavat uhkapelejä, ehkä sääntelyä pitäisi olla. Osa näistä yllätyslaatikoita voi olla hyvinkin arvokkaita. Yllätyslaatikon ostamista voi jossain mielessä verrata arvan ostamiseen”, Kati Alha sanoo.

Hänen mukaan eri peleissä on eri tavoin toteutettu se, kuinka yllätyslaatikot sisältöineen pelaajille esitellään. Parasta on, kun pelaajalla on käytettävissään mahdollisimman läpinäkyvä tieto siitä, mitä laatikko todennäköisesti sisältää.

Alha mainitsee positiivisena esimerkkinä Fortniten, sillä kyseisen pelin yllätyslaatikot ovat nykyään kirjaimellisesti läpinäkyviä, jolloin pelaaja näkee jo ennen ostoa, mitä laatikko sisältää.

”Parasta olisi, jos peliyhtiöt itse miettisivät läpinäkyviä tapoja muun muassa mikromaksuihin. Samalla tarvitaan jonkinlaista säätelyä ulkoapäin.”

Jos ja kun säätelyä tulevaisuudessa tehdään lainsäädännön avulla, toivoisi Alha näkevänsä pelialan tutkijoiden ja peliteollisuuden asiantuntemusta lakiasäätävissä elimissä.

”Niin lainsäädännöstä saataisiin reilu ja toimiva.”

Lue myös: Pelaaminen voi sairastuttaa – Riippuvuus digitaalisista peleistä kansainväliseen tautiluokitukseen

Lue myös: Lautapelit kertoivat sata vuotta sitten lähes poikkeuksetta sodasta: ”Kansaan saatiin iskostettua, mitä suomalaisuuteen kuuluu”

X