Analyysi: Armomurhaaja on Tuntematonta sotilasta parempi Oscar-kandidaatti myös ilman kohuja

Jaa kaverilleTilaa Seura
Armomurhaaja on Suomen elokuvavalinta Oscareihin.
Matti Onnismaa tekee Armomurhaajassa elämänsä roolin. © Finnkino/ Scanbox
Armomurhaaja kertoo pikkukaupungin mekaanikosta, Veijo Haukasta, joka lopettaa sivutoimenaan lemmikkieläimiä. Matti Onnismaan näyttelemässä hahmossa katkeruus, humanismi ja ironia yhdistyvät kiehtovalla tavalla.

Teemu Nikin Armomurhaajan valinta suomalaisen elokuvan Oscar-kandidaatiksi on helppo leimata sattumaksi, jota ei olisi tapahtunut ilman Aku Louhimiehen ryvettymistä työtapoihinsa liittyvissä kohuissa. Suomesta lähetetään vuosittain yksi elokuva kilpailemaan parhaan ei-englanninkielisen elokuvan Oscar-palkinnosta.

Ylen keväällä paljastamat, useiden näyttelijöiden vahvistamat tiedot nöyryyttävistä ohjaamismenetelmistä liittyvät Louhimiehen vanhempiin elokuviin. Silti lika on tarttuu herkästi myös miljoona elokuvateatterikatsojaa saaneeseen Tuntemattomaan sotilaaseen.

Elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen arvioi Suomen Kuvalehden blogissaan, että kohu olisi seurannut sotaeeposta Yhdysvaltoihin.

”Heti sen jälkeen, kun Tuntemattomasta sotilaasta tulisi todellinen asia, jota markkinoidaan ja jonka puolesta Yhdysvalloissa kampanjoidaan, joku Hollywoodin ja kansainvälisen elokuvateollisuuden julkaistuista (- – -) tekisi jutun niistä asioista, joista Yle maaliskuussa kertoi. Ja pam, se olisi sitten siinä, ainakin Tuntemattoman sotilaan palkintomenestyksen osalta, ehkä isomminkin”, Kinnunen kirjoittaa.

Tuntemattoman sotilaan taustavoimat tiedostivat itsekin hankalan lähtötilanteen ja työnsivät elokuvaansa Oscar-ladulle suomalaisittain poikkeuksellisella lobbauskampanjalla. Mainostoimisto Hasan & Partnersin sähköpostista lähetetyssä tiedotteessa elokuvan kansainvälistä potentiaalia suitsutettiin estoitta:

”Tuntematon sotilas eroaa useammista aikaisemmin Oscar-ehdokkaaksi lähetetyistä suomalaisista elokuvista paitsi tuotantonsa laajuuden myös kotimaisen ja kansainvälisen menestyksen mittapuilla tarkasteltuna. Erityisesti elokuvan näyttelijät ovat jo nyt saaneet huomiota maailmalla. Oscar-ehdokkuus veisi koko suomalaisen elokuva-alan tunnettuutta kansainvälisesti uudelle tasolle.”

Aku Louhimies Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa. ©  Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

#Metoo -aikakaudella vanhatkin väärinkäytökset nousevat esiin ja pinttyvät sitkeästi. Jos Tuntemattomasta sotilaasta olisi tullut Suomen ehdokas tavoittelemaan parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkintoa, se olisi hyvinkin voinut saada poikkeuksellista kansainvälistä huomiota. Se vain tuskin olisi ollut sellaista, jota tekijät ja suomalainen elokuva-ala olisi toivonut.

Se ei ole kuitenkaan ainoa syy asettaa Armomurhaajaa Tuntemattoman sotilaan edelle.

Kansallinen historia on maailmalla kuriositeetti

Vaikka 3 000 katsojaa elokuvateattereissa saanut Armomurhaaja voi näyttää onnekkaalta sattumakenraalilta, se ei lopulta ole sitä. Sysmäläislähtöisen Teemu Nikin (s. 1975) kolmas pitkä elokuva olisi monella tapaa Tuntematonta sotilasta parempi Oscar-kandidaatti myös ilman taustakohuja.

Louhimiehen sotaeepos on lajissaan onnistunut elokuva, jonka laatutaso perustelee klassikkoromaanin kolmannen elokuvakierroksen (arvion elokuvasta voi lukea täältä).

Suomessa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aatoksi valmistuneen elokuvan katsominen rinnastuu kansalaisvelvollisuuteen. Oscar-kandidaatteja seuloville akatemian jäsenille – useimmiten yli 60-vuotiaalle, elokuva-alalta eläköityneelle losangelesilaiselle miehelle – suomalaisten kohtalonhetket ovat kaukainen kuriositeetti.

Seitsemällä miljoonan euron budjetilla filmattu Tuntematon sotilas on suomalaisittain suursatsaus, mutta kansainvälisessä mittakaavassa peruskauraa. Toinen maailmansota on myös elokuvahistorian filmatuin sota, joten vertailukohdista ei ole pulaa.

Parhaiden englanninkielisten elokuvien sarjassa toisen maailmansodan kuvaukset nousevat Oscar-kisan finalistien joukkoon harvoin ja silloinkin usein poikkeuksellisen näkökulman siivittämänä (Väärentäjä, 2007, Land of Mine, 2015). Natseilla ja keskitysleirien kuvauksilla on erityinen paikka akatemian jäsenten sydämissä (Sophie Schollin viimeisen päivät, 2005, Son of Saul 2015).

Tuntematon sotilas on elokuvana tavanomainen sodan kauhujen ja taisteluväsymyksen kuvaus, jonka suurimmat ansiot ovat rikkaassa kansaluonneanalyysissä ja sisällissodan arpien hienovaraisessa käsittelyssä. Ne eivät kuitenkaan hevin aukea Suomea tuntemattomalle katsojalle.

Oscar-akatemian makua Tuntematon puhuttelisi todennäköisesti paremmin, jos se olisi mustavalkoisempi ja dramaattisempi. Silloin se ei kuitenkaan olisi enää teos, jonka nyansseihin suomalaiset syvästi samaistuvat.

Jossain kaukana saadut miljoonaa katsojaa tai Samuli Vauramon pieni rooli The American – jännärissä (2010) tuskin ovat kummoisia vetovoimatekijöitä, kun harmaantunut Oscar-akatemian jäsenen pohtii, mitkä ehdokkaaksi asetetuista elokuvista ylipäätään menee katsomaan.

Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-kisassa erottuminen edellyttää miltä tahansa elokuvalta mittavaa – ja hintavaa – lobbaamista: oikeiden PR-ihmisten palkkaamista, mainoksia, tekijöiden läsnäoloa.

Tuntemattomalla sotilaan tuottajilla olisi todennäköisesti ollut tähän paremmat resurssit, kuin Nikin ja tämän yhteistyökumppanin Jani Pösön pienellä It’s Alive -tuotantoyhtiöllä.

Armomurhaahan tekijöillä on kuitenkin valttikortti, jollaisia harvalla parhaan vieraskielisen elokuvan Oscaria tavoittelevalla elokuvalla on lyödä pöytään. Nimittäin omaperäinen huumorintaju.

Musta komedia, joka vangitsee ajan hengen

Armomurhaaja kertoo pikkukaupungin mekaanikosta, Veijo Haukasta, joka lopettaa sivutoimenaan lemmikkieläimiä. Matti Onnismaan näyttelemässä hahmossa katkeruus, humanismi ja ironia yhdistyvät kiehtovalla tavalla.

Haukassa on tujaus lännen- ja rikoselokuvien kostajaa, joka armottomuudellaan puhdistaa yhteisöä kuonasta. Eläimiä paremmin kuin ihmisiä ymmärtävä erakko pitää ankaria puhutteluja lemmikkejään laiminlyöneille asiakkailleen – ja saattaa sitten hellästi koirat ja kissat haudan lepoon. Sivuosakonkari Onnismaa virittää ensimmäisen päähenkilönsä niin hienovireisesti, ettei katsoja aina tiedä pitäisikö miestä pelätä vai nauraa tälle.

Veijo Haukan (Matti Onnismaa, kesk.) ja pikkukylän uusnatsien sukset menevät ristiin. © Finnkino/ Acanbox

Sama herkullinen monitulkintaisuus pätee koko elokuvaan, joka asettaa Haukan ja kylän surkuhupaisat uusnatsit törmäyskurssille. Tyyliltään Armomurhaaja ei kuitenkaan ole vaikeasti lähestyttävä taide-elokuva, vaan viihdyttävä musta komedia.

B-elokuvista muistuttavat äärimmäisyydet tuovat särmää, monisyiset ihmissuhteet syvyyttä. Nationalistisen keekoilun kuvaus tekee Armomurhaajasta ajankohtaisen, Haukan järkähtämätön moraalikäsitys vastaavasti ajattoman.

Armomurhaaja on lajityyppielokuva, jonka omaperäisyys on nyansseissa. Yhdistelmä on siivittänyt monen pienen elokuvamaan halvan tuotannon tietä maailmalle.

Ponnistuslauta kansainväliselle uralle

Armomurhaaja onkin herättänyt Suomen ulkopuolella enemmän innostusta kuin kotikentällään.

Elokuva sai ensi-iltansa Pohjois-Amerikan keskeisessä elokuvatapahtumassa Toronton elokuvajuhlilla ja keräsi ylistäviä arvioita The Hollywood Reporterin ja Varietyn kaltaisissa elokuva-alan mahtijulkaisuissa.

Tokion elokuvafestivaaleilla Nikki palkittiin parhaasta käsikirjoituksesta. Suomessa vaisua yleisömenestystä paikkasivat käsikirjoituksesta ja musiikista tulleet Jussi-palkinnot (joista äänestettiin jo ennen Louhimies-kohua). Oscar-valintaa ennakoi Armomurhaajan nostaminen Suomen ehdokkaaksi tavoittelemaan vuoden parhaalle skandinaaviselle elokuvalle annettavaa Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkintoa.

Tuntemattoman sotilaan kansainvälisessä cv:ssä on esityksiä naapurimaissa, esimerkiksi Tallinnan Black Nights -festivaalilla.

Vaikka elokuvantekijänä itseoppinut Nikki on Suomessa verraten tuntematon, hänen ja pitkäaikainen yhteistyökumppanin tuottaja-käsikirjoittaja Jani Pösön työt ovat herättäneet kansainvälistä huomiota ennenkin.

Nikin ohjaama ja Pösön kanssa kirjoittama lyhytelokuva Kaveri (2008) esitettyyn yli 50 festivaalilla, muun muassa yhdysvaltalaisen riippumattoman elokuvan paraatipaikalla Sundancen elokuvajuhlilla.

Kaksikon Ylen verkkoon ja tv:hen tekemä nuorten elämän kipukohtia ruotinut #lovemilla -sarja on kiinnostanut maailmalla. Samoin mielenterveysaiheita käsittelevä komediasarja Sekaisin (Mental), joka toteutetaan yhteistyössä saksalaisen tuotantoyhtiön kanssa.

Armomurhaajaa ja tv-sarjoja yhdistää vino huumori, jonka vetovoima selvästi ylittää valtakunnanrajat.

Oscar-mittelöön Nikki lähtee selvänä altavastaajana ja pääsy viiden finalistin joukkoon olisi suuri yllätys. Toistaiseksi temppu on onnistunut vain Aki Kaurismäeltä, jonka Mies vailla menneisyyttä (2002) pääsi loppusuoralle asti.

Kaurismäki oli silloin jo suuri nimi, jonka elokuvien persoonallisen tyylin tunsivat niin Cannesin, Berliinin ja Venetsian arvostettujen festivaalien yleisöt. Nikki vasta esittelee elokuvantekijän ääntään. Kävi Oscar-kisassa miten vain, Armomurhaaja on tukeva sokkeli tulevalle kansainväliselle uralle.

X