Ansaitse kultaa poimimalla marjoja! Katso lista erikoisimmista MM-kisoista, jotka järjestetään Suomessa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuvituskuva: Poimija on saanut kopan täyteen mustikoita.
© IStock
Eukonkanto ei ole enää ainoa laji, jossa voi havitella MM-kultaa.

Suomi on tunnettu maa erikoisimpien MM-kilpailuiden järjestäjänä. Usein myös itse kilpailtavat lajit ovat suomalaisten kehittämiä tai keksimiä.

Seura kertoo parhaat vinkit kesälle 2018, jos haluaa vaihtelun vuoksi seurata keihäänheiton sijasta saappaanheittoa tai suunnistuksen sijasta marjastamista.

MM-vihdanheitto Urjalassa

Urjalassa 35. kertaa järjestetyt vihdanheiton MM-kilpailut siirtyyvät Hanhisuolta Huhtiin. MM-areenaksi ristitään juhannusaattona ensimmäistä kertaa Vilpolan urheilukenttä.

Lajin on kehittänyt urjalainen Mauri Helminen.

Helminen arvioi Seutu-Sanomien uutisessa 2016, että kyseessä on ainoat MM-kisat, joissa dopingin käyttö on ”sallittua ja jopa” suotavaa.

Lajista on hyvin vähän tietoa verkossa. Seutu-Sanomien mukaan vihdanheiton maailmanennätyksen haltija on englantilainen Dexter Gardiner tuloksella 14,75 metriä.

Sen pitemmälle Helminen ei usko kenenkään muun heittävän.

MM-järvisähly Yyterissä

Järvisähly on MM-lajina nuori. Se näki ensimmäistä kertaa päivänvalon vuonna 2010.

Ensimmäiset järvisählyn MM-kisat järjestettiin Forssassa, Tammelan Pyhäjärvellä vuonna 2011 ja tämän jälkeen maailmanmestaruudesta on kamppailtu samalla paikalla vuosittain.

Tänä vuonna kisat pidetään 30. kesäkuuta Porin Yyterissä.

Lajin säännöt kulkevat pitkälti käsi kädessä virallisten salibandysääntöjen mukaan. Kentällä on samanaikaisesti neljä pelaajaa sekä maalivahti. Eriä on kaksi, jotka kumpikin kestävät viisi minuuttia.

Järvisählyn kaveriporukan kanssa luoneen Jukka Rantasen mukaan lajia pitää pelata pilke silmäkulmassa.

”Säännöissä ollaan enemmän keskitytty siihen, että peli on hauskaa hubaa ja kukaan ei loukkaa itseään”, hän nauraa.

MM-eukonkanto Sonkajärvellä

Eukonkannon MM-kisat ovat järjestetty vuodesta 1991 lähtien. Kesällä 2018 tapahtuma pidetään Sonkajärven kunnassa 6.-7. heinäkuuta.

Laji sisältää monimuotoisia sääntöjä.

Säännöt määrittelee lajin kansainvälinen sääntövaliokunta IWCCR.

Yhtenä poimintana säännöistä toimii ”eukon” painoraja. Kannettavalla tulee olla massaa vähintään 49 kiloa.

Lajia myydään virallisella turnaus-sivulla ”savolaisena, omaperäisenä ja kuitenkin kansainvälisenä tapahtumana”.

Vuonna 2015 tapahtumaan osallistui yli 200 kilpailijaa, neljästätoista eri maasta.

MM-saappaanheitto Kinnulassa

Suomen Saappaanheittoliitto lakkautettiin 2016. Tämä ei ole estänyt innokkaita suomalaisia saappaanheittäjiä.

Vuonna 2018 saappaanheiton MM-kisat järjestetään Kinnulassa 7.-8. heinäkuuta.

Säännöt ovat yksinkertaiset: viskaa saapas heittosektorilta niin pitkälle kuin jaksat. Heittovälineisiin liittyy kuitenkin rajoituksia.

”Naisten sarjassa virallinen heittoväline on 38-numeroinen oikean tai vasemman jalankumisaapas, josta varren suuremmi on poistettu — miesten sarjassa virallinen heittoväline on 43-numeroinen oikean tai vasemman jalan kumisaapas, josta varren suuremmi on poistettu”, todetaan Saappaanheittoliiton virallisissa kilpailusäännöissä.

Parhaimmillaan 1,07 kilogrammaa painava saapas on lentänyt naisten sarjassa yli 46 metriä ja miesten sarjassa yli 60 metriä.

MM-suopotkupallo Ukkohallalla

Suopotkupallon 19. MM-kisat järjestetään Ukkohallalla 13.-14. heinäkuuta.

Lajin säännöt ovat saaneet vaikutteita perinteisestä jalkapallosta. Joukkueissa kamppailee kentällä samanaikaisesti viisi kenttäpelaajaa sekä maalivahti. Ottelun peliaika on 2 x 10 minuutin puoliajat.

Ukkohallalla pelataan 20 kentällä. Jos jokin kentistä käy liian pehmeäksi ja upottavaksi, kilpailun juryllä on oikeus omatoimisesti siirtää otteluja kentältä toiselle pelaajien turvallisuuden vuoksi.

”Tärkeintä on, että tuomari on kentällä pelaajien turvallisuuden takaajana”, turnauksen sivuilla kerrotaan.

MM-ilmakitaransoitto Oulussa

Ilmakitaransoiton MM-kisat mitellään 22. kertaa Oulussa 24. elokuuta.

Lajin säännöissä kerrotaan, että ilmakitaristin soittimen on oltava näkymätön, toisin sanoen ilmaa.

Laji vaatii ilmaisutaitoja ja luovuutta. Sääntöjen mukaan ilmakitaristi voi soittaa sähköistä tai akustista ilmakitaraa – tai molempia.

Kilpailuun voi lähteä mukaan kuka vain, mutta on syytä varautua monivaiheisien karsintojen osallistumiseen.

”Vain viralliset kansalliset mestarit pääsevät suoraan MM-finaaliin. Muut ilmakitaristit pääsevät mukaan kisaan osallistumalla Mustien hevosten karsintaan, josta tuomaristo valikoi vielä muutaman kilpailijan jatkoon”, turnauksen sivuilla sanotaan.

MM-marjastus Suomussalmella

Suomussalmella poimitaan kilpaa marjoja 21. kerran satokaudella 2018. Tänä vuonna kilpailut järjestetään 1. syyskuuta.

Marjastuksen MM-kisat eivät vielä ole nousseet koko kansan tietoisuuteen.

Maailmanmestaruuden voittaa se, joka poimii eniten marjoja tunnin aikana.

Perinteisessä käsinpoiminnan kilpasarjassa ei sallita apuvälineitä. Joukkuesarjoissa kilpailijat saavat käyttää varretonta poimuria, joka vaatii erittäin kehittynyttä tekniikkaa.

Lajin MM-kilpailuihin osallistuminen ei katso ikää. Sarjoja löytyy alle 12-vuotiaista aikuissarjaan asti.

Vuoden 2015 marjastuksen MM-kisat olivat erikoisessa tilanteessa kypsymättömän puolukkasadon vuoksi. Raakoja puolukoita ei poimittu, joten kilpailijoita määrättiin keräämään mustikkaa.

X