Antibioottiresistenssi on todellinen terveysuhka Suomessa – Tuontikoirat voivat lisätä ongelmaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ulkomailta tuotavat koirat voivat lisätä antibioottiresistenssiä. © COLOURBOX
Antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Syitä sen leviämiseen on monta, kuten huono hygienia, matkustelu ja tuontikoirat.

Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Tänäkin vuonna noin 700 000 ihmistä maailmassa kuolee, kun antibioottien teho on heikentynyt. Ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä kuolemia tulee olemaan 10 miljoonaa, jos asiaan ei puututa.

Syitä antibioottiresistenssi leviämiseen on monia. Suomen Infektiolääkärit ry:n puheenjohtaja, HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen listasi tänään Helsingissä pidetyssä seminaarissa yleisimpiä: kiihtynyt matkustaminen, huono hygienia, ympäristöpäästöt, antibioottien käyttö sekä ihmisillä että eläimillä. Ongelma on myös se, ettei ongelmaa tunnisteta eli esimerkiksi jatketaan turhien antibioottien määräämistä.

Toistaiseksi tilanne Suomessa on hyvä, mutta pahentuessaan antibioottiresistenssi vaikeuttaa monien tavallisten sairauksien hoitoa ja lisää terveydenhuollon kustannuksia. Esimerkiksi syöpähoidot eivät onnistu ilman toimivia antibiootteja.

”Jos antibiootit eivät tehoa tulevaisuudessa, esimerkiksi tavallisiin leikkauksiin ja syöpähoitoihin liittyy hankalasti hoidettavan infektion riski, ja virtsatientulehduksen kaltaiset tavalliset sairaudet joudutaan hoitamaan sairaalassa”, Järvinen painottaa.

Antibioottiresistenssi voi levitä tuontikoiran mukana

Ongelmia voi syntyä hyvinkin yllättävällä tavalla. Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen.

Jopa puolet Venäjän koiratarhoilta tuoduista koirista on osoittautunut ESBL-bakteerin oireettomiksi kantajiksi. Nämä bakteerit ovat vastustuskykyisiä penisilliini- ja kefalosporiini-ryhmän lääkeaineille. Ne ovat usein resistenttejä myös muille antibiooteille. Kantajuus itsessään ei ole vaarallista perusterveille yksilöille, mutta bakteerien aiheuttamia infektioita voi olla vaikea hoitaa.

”Vaikka resistentin bakteerin aiheuttama infektio saataisiin hoidettua, eläin voi jäädä loppuiäkseen bakteerin kantajaksi. Yksittäinen negatiivinen näyte ei todista, että koira olisi päässyt eroon bakteerista”, Yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson toteaa.

ESBL-bakteerien lisäksi erityisesti ulkomailla leikattujen koirien leikkaushaavainfektioista on tänä syksynä löydetty poikkeuksellisen vastustuskykyisiä metisilliiniresistenttejä stafylokokkibakteereita. Näihin MRSP-kantoihin ei tehoa yksikään koirille rekisteröidyistä vakavien infektioiden hoitoon soveltuvista antibiooteista.

Tutkijat uskovatkin, että ulkomailta tuotavat koirat voivat lisätä antibioottiresistenssiä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijat kehottavatkin ulkomailta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan toiminnassaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.2017. Sen tarkoituksena on muistuttaa antibioottien vastuullisesta käytöstä. Päivän tiimoilta on lanseerattu kampanja, jossa voi antaa lupauksen, että aikoo toimia antibioottiresistenssin taltuttamiseksi.

Lue myös:

Älä syö antibiootteja turhaan – seuraukset voivat olla vakavat

Lääkkeille vastustuskykyinen sairaalabakteeri voi tarttua kotimaisestakin ruoasta – bakteeria löydetty sianlihasta

X