Vanhuspalveluiden tila huolettaa nyt apulaisoikeusasiamiestä – Näiltä kunnilta on pyydetty erillinen selvitys kotihoidon ja asumispalveluiden ohjauksesta
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on havainnut puutteita kuntien vanhuspalveluiden ohjauksessa. Lisäksi Sakslin on pyytänyt useita selvityksiä kunnilta vanhuspalveluiden tilasta huolenaan, etteivät hoivakriisin ongelmat toistu koronaepidemian aikana.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin selvitys paljasti, että ikääntyneiden oikeus omahoitajaan ei toteudu, vaikka se olisi koronaepidemian aikana erityisen tärkeää.
Huhtikuun puolessa välissä uutisoitiin, että oikeusasiamiehen kansliaan tulvii kanteluita poikkeusoloista. Silloin syynä olivat muun muassa kouluruoka ja Uudenmaan liikkumisrajoitukset. Nyt oikeusasiamiehen kanslia on kohdistanut katseensa vanhuspalveluiden tilaan.
”Epidemian aikana on erityisen tärkeää, että valvonta toteutuu nopeasti ja mielellään ennaltaehkäisevästi”, kertoo apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin sähköpostilla.
Apulaisoikeusasiamies Sakslin on ottanut tutkittavakseen vanhuspalveluiden järjestämisen koronaepidemian aikana. Apulaisoikeusasiamies valvoo kuntien palveluiden lainmukaisuutta nyt viidellä omalla aloitteellaan, joista yhteen on jo valmistunut selvitys.
Lisäksi vireillä on kaksi aloitetta, joista toinen perustuu kanteluun ja toinen tarkastuksessa havaittuihin epäkohtiin.
Yksi Maija Sakslinin aloitteista perustuu poliisille ja sosiaalitoimelle tehtyihin vanhusten katoamisilmoituksiin koronaepidemian aikana.
Taustalla huoli samoista ongelmista, jotka hoivakriisi nosti esiin
Aloitteiden taustalla on apulaisoikeusasiamiehen huoli siitä, etteivät samat kielteiset ilmiöt, jotka hoivakriisi nosti vanhuspalveluissa esiin, pääse toistumaan tai pahenemaan poikkeusolojen aikana.
”Tiedon epäkohdista tulee kulkea riittävän nopeasti, jotta epäkohtiin ehditään puuttua ajoissa. Omaisten pitää saada viesti perille asiakkaan omatyöntekijälle kuntaan ja kunnan työntekijän on joko korjattava epäkohta nopeasti tai, jos se ei ole mahdollista, vietävä tieto siitä välittömästi eteenpäin”, Maija Sakslin sanoo.
Erillistä selvitystä kotihoidon ja asumispalveluiden ohjauksesta Sakslin on pyytänyt Porin, Rovaniemen, Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Kuusamon kaupungeilta sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essotelta.
”Erityisen tärkeää on valvoa, että ihmisarvoinen kohtelu toteutuu, eikä henkilöitä rajoiteta enempää kuin on tarpeen.”
Esimerkiksi muistisairaan koronapotilaan lukitseminen huoneeseen on tartuntatautilain nojalla mahdollista, jos se on välttämätöntä, eikä koronan leviämistä hoivakodissa voida muulla tavoin estää.
Tiukkoja liikkumisrajoituksia ei voi kuitenkaan kevyin perustein toteuttaa, koska liikkumisenvapaus on turvattu sekä Suomen perustuslaissa että kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Päätöksen eristämisestä voi tehdä vain kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri yksilöllisen arvion perusteella.
Liikkumisenvapaus on perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaama ihmisoikeus.
Oikeus omahoitajaan ei toteudu
Sakslin on saanut jo selvityksen yhteen aloitteistaan. Selvityksen mukaan kuntien palveluiden ohjaus on ollut koronaepidean aikana puutteellista. Lisäksi kunnat eivät ole huolehtineet siitä, että vanhuspalveluiden asiakkaille olisi määrätty oma vastuuhoitaja.
Omahoitaja on lakisääteinen oikeus, jonka merkitys korostuu koronaepidemian aikana. Omaisten on vaikeampi arvioida, saako ikääntynyt hyvää hoitoa, koska läheisen luona ei voi vierailla.
Poikkeusolot eivät ole peruste rajata ikääntyneiden lakisääteisiä palveluita. Riittävä hoiva ja huolenpito sekä terveydenhuollon palvelut ovat kuntien vastuulla myös koronaepidemian aikana.
”Kunnille on annettu ainoastaan toimivalta poiketa hoitotakuun ja palvelutarpeen arviointia koskevista määräajoista.”
Eduskunnan oikeusasiamies on yhdessä oikeuskanslerin kanssa Suomen korkein laillisuusvalvoja. Kuvassa apulaisoikeusasiamiehet Maija Sakslin ja Pasi Pölönen (kesk.) sekä oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Kuva: Mikko Mäntyniemi, oikeusasiamiehen kanslia
Kuntien ei ole kuitenkaan pakko tarjota asiakkaalle juuri tiettyä palvelua, ja joissain tapauksissa voi olla perusteltua rajata palveluiden tarjoamista, jotta ikääntynyttä voidaan suojella koronatartunnalta.
”Jos päädytään siihen, että jotain tarvittavaa palvelua ei pystytä järjestämään turvallisesti, on aina mietittävä, millä muulla keinoin henkilö voisi saada tarvitsemansa avun.”
Helsingin kaupungin kotihoidon ohjeet syynissä
Helsingin kaupungin kotihoidon suojainten käytöstä on tehty kantelu oikeusasiamiehen kansliaan, ja apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on pyytänyt Helsingin kaupungilta selvitystä.
”Kantelijan saaman tiedon mukaan Helsingin ohjeiden tavoitteena on suojata työntekijää asiakkaalta. [Suojaimia] käytetään vain, jos asiakkaalla on oireita, kun taas STM:n ohjeen tavoitteena on suojata asiakasta. Tiedossamme on myös, ettei hengityssuojaimia ole kotihoidossa riittävästi saatavilla.”
STM ohjeen mukaan kotihoidossa pitäisi aina käyttää joko kirurgista suu-nenämaskia tai kankaista suojainta, kuten huivia, asiakkaan suojelemiseksi koronalta. Kuva: iStock
Seura kertoi aiemmin, että Helsingin kaupunki ei noudata Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita kotihoidon palveluissaan. Kotihoidon työntekijä, asiakas ja asiakkaan omainen vahvistivat Seuralle, että suojaimia käytetään ainoastaan silloin, jos asiakkaalla on koronataudin oireita.
Helsingin kaupunki toimitti Seuralle sittemmin myös kotihoidon suojautumisohjeensa. Työntekijöitä on ohjattu suojaintenkäyttöön aina, mikäli suojaimia on saatavilla, ainakin 17.4. lähtien. Siis 2,5 viikkoa STM:n ohjeen antamisen jälkeen.
Lue myös: Taas muistisairas vanhus harhaili pakkasessa: Miksi näitä uusintoja riittää?