Armeijan arki tehostui – Nämä poikkeuskäytännöt tulivat varuskuntiin jäädäkseen, vaikka pandemiasta päästään

Pandemia pakotti sotaväenkin tehostamaan varusmiesten koulutusta enemmän kuin vuosikymmeniin. Monet poikkeustavat jäävät todennäköisesti nyt pysyviksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yhteiset tuvat vapaaehtoisille naisille ja miehille, nopeampi koulutustahti ja pidemmät lomat, enemmän aikaa metsässä – näistä korona-aikana hyviksi osoittautuneista muutoksista sotaväki tuskin enää luopuu.

Pandemia pakotti sotaväenkin tehostamaan varusmiesten koulutusta enemmän kuin vuosikymmeniin. Monet poikkeustavat jäävät todennäköisesti nyt pysyviksi.
(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Korhonen

Puolustusvoimat joutui koronapandemian alkaessa muuttamaan vakiintuneita työntekotapojaan yhtä nopeasti kuin muutkin suuryritykset.

Osa kantahenkilökunnan isoimmista viskaaleista on tehnyt nyt etätöitä puolentoista vuoden ajan, eikä Suomen maanpuolustus olekaan romahtanut vaikka kaikki eivät ole aina naamakkain paikalla karjumassa käskynjakoja.

Kaikkein eniten on kuitenkin mullistunut varusmiesten koulutus – jopa niin paljon että vielä 2000-luvun alussa tai sitä aiemmin armeijansa käynyt ei välttämättä tunnistaisi laitosta samaksi.

Syynä oli pakko. Vielä tänäkin keväänä kokonaisia pattereita ja komppanioita joutui varuskunnissa vuorotellen karanteeniin telttaleireihin tai kotiin tartuntojen ja altistumisten takia. Alokkaillekin jouduttiin katkojen takia opettamaan viikoissa samat asiat, joita takavuosina oli hinkattu kuukausia.

Sotilaskotien oleskelutilat suljettiin jo pandemian alussa, eikä iltavapaille lähikaupunkeihin saanut eristysten takia lähteä.

Pidemmät lomat, parempi palautuminen

Seurauksena palvelus käännettiin urakkaluonteiseksi, ja alokkaiden oppitunnit ja koulutus jatkuivat viikonloppuisinkin.

Turvavälien takia moni treeni oli ja on järkevintä hoitaa ulkoilmassa, joten maastossa ollaan enemmän kuin aiemmin. Jo ennen koronaa varusmiesten koulutusuudistuksissa oli lisätty maastoharjoitusten määrää, joten pandemian aikana raikasta ulkoilmaa tulee moninverroin.

Ulkomaailmasta eristäytyneissä varuskunnissa aselajiopetustakin hierotaan usein kellon ympäri turhan odottelun ja lojumisen sijaan.

Vastaavasti lomat saattavat olla 10–14 päivän mittaisia.

”Pidemmät lomat mahdollistavat paremman palautumisen”, kertoo Maavoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Teittinen huomanneensa.

Osa muutoksista jää pysyviksi

Koulutuksen nopeutus­ ­aiheutti henkilökunnalle paljon ylitöitä. Kotiutuvilta nuorilta on poislähtökyselyissä kuitenkin tullut hämmästyttävän hyvää palautetta kovemmasta opetusrytmistä.

”Se sopii lisääntyneine maastopäivineen erityisesti palveluksen loppupuolelle, jolloin koulutetaan joukkojen toimintaa”, sanoo Hannu Teittinen.

Edes koulutuksen fyysinen ja henkinen rankkuus ei tunnu nuoria aikuisia haittaavan, kun se on perusteltua.

Sotaväki varautuukin nyt siihen, että useimmat nykytavat jäävät uudeksi normaaliksi. Pitkien lomien ja palveluksen vuorottelu jatkuu, kunnes rokotekattavuus on kunnossa. Iltavapaatkin voivat palata, kun alueellinen koronatilanne sen sallii.

Jos joku nyt opittu menetelmä toimii, siitä saa tulla pysyvä.

”Hyväksi havaitut käytänteet otetaan käyttöön koulutuksen normiohjeistuksella mahdollisimman pian”, Hannu Teittinen kertoo.

Yhteistuvat osoittautuivat toimiviksi – silti kokeilua ei uskallettu vakinaistaa

Joitakin uudistuksia hidastaa vielä joko puolustusministeriön poliittinen arkuus – tai sitten pääesikunnan jäykemmän siiven hitaus sotilasperinteisiin liittyville muutoksille.

Esimerkki näistä on vuosi sitten aloitettu yhteistupahanke, missä vapaaehtoiset naiset ja miehet asuvat kasarmilla samoissa tiloissa.

Osallistujien kokemukset tästä ovat kauttaaltaan positiivisia – ja ovathan sotilaat majoittuneet jo pitkään leireilläkin ja sotaharjoituksissa samoissa teltoissa.

Monissa yksiköissä on huomattu, että yhteistuvissa asuneiden oppimistulokset ovat olleet keskinäisen sparraamisen ja yhteishengen takia hyvinkin korkeita.

Kokeilua vastustaneiden konservatiivisten poliitikkojen epäilyt nuorten miesten hormonimyrskyn pahoista seurauksista tai seksuaalisen häirinnän vaaroista eivät näytä toteutuneen.

Silti puolustusministeriö ei jostain syystä vielä uskaltanut määrätä hommaa pysyväksi.

Ministeriö ilmoitti syyskuun puolivälissä, että yhteismajoitushanketta laajennetaan ”kokeiluna” kaikkiin varuskuntiin vuoden 2022 loppuun asti.

Lopettamiseen tuskin kukaan uskoo, joten tämän käytännön sementoinnin olisi aivan hyvin voinut hoitaa jo nyt.

Lue myös: Kovien naisten etsintä alkoi – Utin Jääkärirykmentti rekrytoi naisia erikoisjoukkojen reserviläisiksi

X