Ärsyttävätkö naapurin vilkkuvat jouluvalot? Selitys löytyy aivoistasi

Jaa kaverilleTilaa Seura
jouluvalot
Vilkkuva valo ja värit aktivoivat silmän verkkokalvoa ja näköaivokuorta enemmän kuin tasainen valo. © Colourbox
Naapurin vilkkuvat jouluvalot voivat aiheuttaa turtumusta, mutta ikinä niihin ei totu täysin.

Naapuri on asentanut parvekkeellensa vilkkuvat värivalot, kuten joka vuosi. Ikkunasta ulos katsoessa valoihin ei voi olla kiinnittämättä huomiota.

Verhot on pakko sulkea, sillä valot alkavat ärsyttää.

Toisella naapurilla sen sijaan on kuistillaan vaalea valosarja, joka valaisee pihaa tasaisen kauniisti. Se ei ärsytä, päinvastoin.

Miksi juuri vilkkuvat värivalot häiritsevät?

Näköaivokuori reagoi

Ihmisen näköjärjestelmä reagoi vahvasti muutoksiin.

”Jos ympäristössä tapahtuu voimakkaita muutoksia, se häiritsee ja vetää tarkkaavaisuutta puoleensa”, psykologian professori Kimmo Alho Helsingin yliopistolta kertoo.

Kun valot vilkkuvat, näkökentässä tapahtuu jatkuvaa muutosta.

”Vilkkuva valo aktivoi verkkokalvoa ja näköaivokuorta enemmän kuin tasainen valo, sillä silmä tottuu tasaisena pysyviin ärsykkeisiin.”

Lisäksi väriltään vaihtuvat valot vetävät tarkkaavaisuutta enemmän puoleensa kuin yksiväriset valot. Värintunnistusjärjestelmä aktivoituu, kun värit vaihtuvat.

Biologinen tarkoitus

Muutoksiin reagoimisella on biologinen tarkoitus.

”Ihmisen täytyy reagoida muutoksiinsa ympäristöönsä, jotta välttää vaaran ja säilyy hengissä”, Alho sanoo.

Sitä, että ihmisillä on taipumus reagoida vilkkuvaan valoon, hyödynnetään yhteiskunnassamme.

”Esimerkiksi poliisiauton katolla on vilkkuva valo, jotta auto huomataan.”

Ei totu, mutta turtuu

Tasaisesti raksuttavan kellon ääneen tottuu vähitellen, eikä sitä välttämättä enää hetken päästä kuule. Vilkkuviin valoihin sen sijaan ei totu, mutta tietynlaista turtumista voi tapahtua.

”Naapurin jouluvalot menettävät merkitysarvoaan, kun ne vilkkuvat parvekkeella päivästä toiseen. Ihminen oppii, ettei valo signaloi vaarasta eikä mitään merkittävää tapahdu”, Kimmo Alho sanoo.

Toiset ihmisistä ovat myös herkempiä ympäristön häiriötekijöille kuin toiset.

”Jos häiriöitä ei voi sietää ollenkaan ja ne vievät keskittymiskyvyn täysin, silloin voi olla tarkkaavaisuuden säätelyn kanssa ongelmia.”

X