Aseistakieltäytyjäliitto ei kannata kaikille pakollista kansalaispalvelusta – ”Tarvitaanko Suomeen kallis ja muualla tuntematon varautumispalvelus?”
Elisabeth Rehnin ajatushautomon kehittämä kansalaispalvelus olisi tasavertaisempi kuin nykyinen asevelvollisuus. Aseistakieltäytyjäliiton mielestä ehdotuksessa on kuitenkin useita ongelmia.
Vuosittain armeijan käy noin 25 000 miestä ja noin 30–55 kieltäytyy suorittamasta sekä varusmies- että siviilipalvelusta.
Suomen entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn esitteli 23. toukokuuta Suomen asepalveluksen laajaa uudistamista. Kansalaispalvelukseksi kutsuttu järjestelmä korvaisi nykyisen asepalveluksen ja siviilipalveluksen.
Selvitys on Rehnin ajatushautomon itsenäinen työ, joka on tarkoitettu jatkotutkimusten ja mahdollisen parlamentaarisen selvityksen perustaksi.
Aseistakieltäytyjäliitto näkee esityksessä ongelmia mutta on Rehnin kanssa samaa mieltä siitä, että asepalvelusta tulee uudistaa radikaalisti.
”Nykyinen asepalvelus on täysin sukupuolittuneesti toteutettu, mikä ei meidän mielestämme sovi nykyaikaan eikä ole tarkoituksenmukainen”, Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen sanoo.
Ajatushautomon selvityksessä esitetään, että asevelvollisuuslaki muutettaisiin laiksi kansalaispalvelusvelvollisuudesta. Uusi laki koskisi kaikkia 18–30-vuotiaita Suomen kansalaisia.
Kansalaispalveluksen piiriin kuuluisivat siis miesten lisäksi myös naiset, ahvenanmaalaiset ja Jehovan todistajat, jotka eivät tällä hetkellä ole asevelvollisia.
Vaihtoehto: Kutsunnat Norjan tapaan
Ranisen mielestä Suomen nykyistä asevelvollisuutta ja Rehnin ehdotusta parempi vaihtoehto olisi Norjan kaltainen malli, jota kutsutaan sukupuolineutraaliksi asepalvelukseksi.
”Norjassa palveluksen suorittavat ovat lähes poikkeuksetta vapaaehtoisia. Kaikille pakollinen osuus on armeijan nettisivuilla olevan lomakkeen täyttäminen, jonka perusteella kutsutaan varsinaisiin kutsuntoihin, ja siitä edelleen pienempi osuus suorittaa asepalveluksen.”
Rehnin selvityksessä on hyödynnetty muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusjärjestelmiä. Kansalaispalveluksen kaksivaiheinen kutsunta vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin Norjassa.
Ensin lähetetään sähköinen esivalintakirje, jolla kerätään perustiedot. Sen jälkeen on koko ikäluokalle järjestetään yleiset kutsunnat, missä annetaan lisätietoa eri vaihtoehdoista palveluksen suorittamiseen.
Kansalaispalveluksessa olisi selvityksen mukaan kolme vaihtoehtoa kansalaispalveluksen suorittamiseen.
Vaihtoehtoina on käydä perinteinen asepalvelus armeijassa, osallistua varautumispalveluun tai maksaa enemmän veroa kuin palveluksen suorittajat.
Aseistakieläytyjäliitto kyseenalaistaa eri vaihtoehtojen tarpeellisuuden.
”Eniten kysymyksiä herättää tämä sotilaspalveluksen rinnalle luotava järjestelmä, varautumispalvelus. Norjassa tai Ruotsissa ei sellaista ole. Miksi Suomeen pitäisi luoda tällainen kallis ja muualla maailmassa täysin tuntematon, hyvin laaja palvelusjärjestelmä?” Raninen pohtii.
Varautumispalvelus suoritettaisiin kursseilla ja harjoituksilla, joissa opetellaan siviilikriisinhallintaan liittyviä asioita.
Näitä voisivat olla esimerkiksi pelastustyöt ja paloturvallisuus, väestönsuojelu, sosiaali- ja terveydenhuolto, kyber- ja informaatioturvallisuus, ympäristönsuojelu ja huoltovarmuus.
Varautumispalveluksen suorittaneiden osaamista voitaisiin hyödyntää häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Aseistakieltäytyjäliiton tiedotteessa epäillään, että varautumispalvelus saattaisi rikkoa ihmisoikeussopimusten pakkotyökieltoa.
Verokikkailun sijaan korkeammat päivärahat varusmiehille
Myös veronmaksuun tai verohelpotuksiin perustuva vaihtoehto on ongelmallinen Aseistakieltäytyjäliiton mielestä.
”Palveluksesta kieltäytyminen voi johtua terveydellisistä tai vakaumuksellisista syistä. Silloin ollaan tilanteessa, jossa rankaistaan taloudellisesti ihmisiä, joiden terveys tai vakaumus ei salli palveluksen suorittamista”, Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Raninen sanoo.
Rehnin mukaan kyse ei ole lisäverosta, vaan kansalaispalveluksen suorittaneille myönnettäisiin veronalennusta muutaman vuoden ajan palveluksen jälkeen. Sillä voitaisiin kompensoida armeija-aikana menetettyjä ansiotuloja.
Raninen epäilee, että verohelpotuksista saatava hyöty olisi käytännössä hyvin vähäinen.
”Suurin osa varmaan suorittaisi palveluksen nuorena ja on lähdössä sen jälkeen opiskelemaan, jolloin nämä veroalennusvuodet osuisivat opintojen ajalle. Silloin ei ole kovin paljon verotettavia tuloja.”
Verohelpotusten sijaan Aseistakieltäytyjäliitto kannattaa palveluksen aikana maksettavien palkkioiden nostamista, sillä palveluksen suorittaminen vaikuttaa henkilön taloudelliseen tilanteeseen eniten palveluksen aikana.
Päivärahan nostaminen olisi ratkaisu tähän ongelmaan, kun taas verohelpotukset vaikuttaisivat vasta palveluksen jälkeen.
”Suomessa asepalveluksesta maksettavat päivärahat ovat erittäin alhaisia. Jos ne nostettaisiin lähemmäs normaalia palkkatasoa, vapaaehtoisten houkutteleminen olisi paljon helpompaa eikä tällaisia verokikkailuja tarvittaisi.”
Oikeus kieltäytyä aseista
Aseistakieltäytyjien kannalta olennaista on se, että Suomi on velvollinen myöntämään aseistakieltäytymisoikeuden. Epäselväksi jäi, miten oikeus tässä mallissa toteutuisi.
”Meidän näkökulmastamme varautumispalvelus ei sitä toteuttaisi, koska se on niin selkeästi kytketty sotilaallisen kriisin valmisteluihin”, Raninen sanoo.
Siitä syystä moni aseistakieltäytyjä saattaa pitää Rehnin ehdottamaa varautumispalvelusta oman vakaumuksensa vastaisena.
Aseistakieltäytyjät ovat kuitenkin mielissään siitä, että kansalaispalveluksessa totaalikieltäytyjille langetettavista vankeusrangaistuksista luovuttaisiin.
”Se on meidän mielestämme välttämätön uudistus, joka pitää joka tapauksessa toteuttaa. Jos tilalle tulee verotukseen liittyviä sääntöjä, niin siinä olisi taas omat ongelmansa.”
”Mikäli Rehnin malli toteutetaan, siihen pitäisi sisältyä myös mahdollisuus kieltäytyä palveluksesta vakaumuksellisin perustein ilman mitään sanktioita”, Raninen toteaa.