Asumistuki myönnettiin Matille vasta, kun vakuutti ettei ole naimisissa veljensä kanssa
Mikä tulkinta on oikea? Asumistuki sai Matin pohtimaan asiaa. Matti asuu yhdessä veljensä kanssa samassa asunnossa, mutta Matti ei kuulu mielestään tämän kanssa samaan ruokakuntaan.
”Pääsäännön mukaan yleisessä asumistuessa katsotaan samassa asunnossa asuvat henkilöt samaan ruokakuntaan kuuluviksi. Toisaalta, jos sisaruksilla on kummallakin eri vuokrasopimukset, he muodostavat kumpikin oman ruokakunnan. Omistusasunnoissa on myös vastaavia tilanteita, mutta tulkinta ei ole aivan yhtä helppoa”, yleiseen asumistukeen erikoistunut Kelan suunnittelija Mirja Peltonen sanoo.
Täysi-ikäiset sisarukset voivat siis jakautua omiin ruokakuntiin samassa asunnossa.
Matilla ja hänen veljellään on hallintasopimus omistusasunnon jaosta, mikä voisi lain mukaan osoittaa heidän kuuluvan eri ruokakuntiin samalla tavalla kuin eri vuokrasopimuksetkin.
Asumistuki ja veljesten arjen tulkinnan vaikeus
Matti haki ja sai asuntotukea vuosina 2002—2006, jolloin hänet katsottiin omaksi ruokakunnakseen veljen kanssa asumisestaan huolimatta – eikä Kela silloin vaatinut nähdä erillistä hallintasopimusta.
Mutta ongelmat alkoivat viisi vuotta sitten. Vuonna 2014 Kela tulkitsi veljesten yhteisasumisen tarkoittavan yhteistä ruokakuntaa yhdessä sovitusta suullisesta hallintasopimuksesta huolimatta, joten Matti ei saanut hakemaansa asumistukea veljensä tulojen takia.
Ristiriitainen päätös Sosiaaliturvan muutoslautakunnasta
Matti valitti asiasta Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan asti, mutta päätös ei muuttunut. Hän joutui pärjäämään pelkällä toimeentulotuella – jonka perusteluissa hänen katsottiin kyllä muodostavan oman ruokakuntansa, vaikkei näin asumistuessa ollutkaan.
Muutoksenhakulautakunnan päätöksessä lukee, että Matti ja Pekka ”omistavat asunnon puoliksi, joten kyseessä on omistusasunto ja yhteisöruokakunta.”
Samassa päätöksessä on siteerattu myös lakia: ”jos jotkut asunnossa asuvista hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella, heidät katsotaan eri ruokakunnaksi.”
Melko ristiriitainen päätös.
Asumistuki vaati todistuksen siitä, että veljekset edustavat eri ruokakuntaa. © iStock
”Emme ole keskenämme avio- tai avoliiton kaltaisessa suhteessa”
Tänä vuonna Matti haki samaan asuntoon asumistukea uudestaan ja nyt asumistukeen tuli myönteinen päätös, koska veljesten asumisratkaisu katsottiin nyt yllättäen taas erillisiksi ruokakunniksi – tällä kertaa veljesten varta vasten tekemän kirjallisen hallintojakosopimuksen perusteella.
”Vakuutamme kuuluvamme eri ruokakuntiin ja ettemme ole keskenämme yhteistaloudessa tai avio- tai avoliiton kaltaisessa suhteessa”, veljekset vakuuttavat kirjallisessa sopimuksessaan.
Tämä kelpasi Kelalle, ja asumistuki alkoi taas juosta.
Kaksi vastakkaista päätöstä
Matti on nyt kummallisessa tilanteessa, sillä hänellä on kaksi täysin vastakkaista päätöstä samaan asiaan.
Matti miettii nyt, miten hän voisi saada aiemmin hakemansa asuntotuet takautuvasti, kun hän nyt kerran kuitenkin on oikeutettu Kelan asuntotukeen.
”Kyllähän se ottaa päähän, että olen arviolta 8 000 euroa menettänyt asuntotuissa”, Matti kertoo.
Matin laskelma perustuu 127 euron asumistukeen, jonka hän on menettänyt 60 kuukauden ajalta.
Asumistuki jäi saamatta viideltä vuodelta
Mutta mitä Matti voi tehdä saadakseen menettämänsä asumistuet viiden vuoden ajalta nyt, kun on käynyt ilmi, että hän olisikin ollut niihin ilmeisesti koko ajan oikeutettu aina vuodesta 2014 asti?
Kelan juristi Rita Lääkkölä kertoo, että koska sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä ei ole valitettu, se on lainvoimainen. Matille ei jää muuta valitusvaihtoehtoa kuin kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.
Veljesten nimet on muutettu.
